Sattuma, perimä ja koulutustaidot harrastuskoiran taustalla
Mitä hyödyn tästä?
Eläin käyttäytyy aina niin, että saa tekemästään asiasta mahdollisimman suuren hyödyn. Mitä vähemmällä vaivalla saa suuremman hyödyn, sen kannattavampaa toiminta on. Eläin tekee päätöksiä tilannekohtaisesti ja päätöksiin vaikuttaa aikaisemmat kokemukset sekä eläimen persoonallisuus. Esimerkiksi vesipelastuskokeissa koirat pelastavat uhrin säällä kuin säällä, mutta vähemmän motivoivaa vientiä ei välttämättä tehdä kovassa aallokossa.
Sudesta koiraksi
Sudesta on jalostettu hyvinkin eri tyyppisiä koiria. Esimerkiksi laumanvartijoilla on ylikorostunut vartiointitaipumus. Saksanmetsästysterriereillä erittäin korkea kipukynnys ja ne ovat uhkarohkeita riskinottajia. Luonnonvarainen eläin ei koskaan selviäisi hengissä, jos käyttäytyisi samalla tavalla. Noutajapuolella on suosittu koiria, joilla on valtava työskentelymotivaatio. Metsästyslinjaiset noutajat ja bordercolliet työskentelevät koko päivän innolla, vaikkei saa välillä palkkiota. Kyseessä on neurologien muutos, sillä saalisketju jää puutteelliseksi, sillä paimentaessa tappovaihetta ei tule ja noutaja tuo saaliinsa nöyrästi ohjaajalleen. Vaikka koira on muokkautunut sudesta, nykykoira on nimenomaan koira, ei kesyyntynyt susi.
Persoonia kaikki
Kaikki koirat ovat omia persooniaan. Persoonallisuus onkin dokumentoitu yli sadoilta eläinlajeilta. Sen sijaan persoonallisuuskategorioihin jako ei ole kovinkaan luotettavaa. Joka tapauksessa ihmisten ja eläinten persoonallisuuspiirteiden takana on samanlainen neurobiologia. Kaikilta tutkituilta lajeilta on löydetty rohkeus/arkuus-kategoria.
Nykyinen luonnetesti ja sen osa-alueet ei kerro sellaisenaan periytyvistä asioista, sillä jotkin osa-alueet ovat osittain päällekkäisiä (terävyys, hermorakenne). Sen sijaan laajemmille persoonallisuusjaoitteluille on saatu korkeita periytymisarvoja. Arkuus-rohkeusjatkumo on osittain sama asia kuin toimintakyky ja kovuus.
Tutkimuksen mukaan koirien ominaisuudet eivät vaikuta niiden pärjäämiseen PK-kokeissa. Tosin tilanne muuttuu, kun kaikkien osallistujien sijaan tarkastellaan ensikertalaisia ohjaajia. Tällöin rohkeat ja itsevarmat koirat saavat varmemmin tuloksia ja tulokset ovat parempia kuin arempien koirien tulokset.
(Aineisto: saksanpaimenkoira (1641) ja Belgian aineisto: saksanpaimenkoira (1641) ja belgianpaimenkoira (tervu)). Asia on helppo ymmärtää maalaisjärjelläkin, eli aloitteleva ohjaaja ei osaa paikata koiran puutteita, vaan tuloksia vain hyvän koiran kanssa. Sen sijaan kokenut ohjaaja saa huonommallekin koiralle tuloksia.
Itse en ole hyvä ohjaaja, mutta minun oli tosi helppoa kisata Elisan Liinun kanssa, koira ei paljoa ohjaajasta piittaa. Sen sijaan Marvinin kanssa oma osaaminen on kortilla. Lisäksi Nova toimii paikassa kuin paikassa ja kenen kanssa tahansa. Nova onkin saanut luonnetestistä +3 kovuudesta ja +2 toimintakyvystä ja hermorakenteesta. Marvin kovuus +2, +1 toimintakyky ja hermorakenne. Roni on toki vielä arvoitus, mutta arvuuttelemalla on enemmän Marvinin kaltainen kuin Nova. Tästä huolimatta Marvin on tasan tarkkaan parempi harrastuskoira kuin Nova, mutta vaatii ohjaajalta paljon enemmän.
Epigenetiikka
Ympäristöstä / kokemuksista johtuvia perinnöllisiä muutoksia geenien toiminnassa ja säätelyssä, jotka eivät ole muutoksia itse
DNAssa
Elämänkokemukset periytyvät jälkeläisille – tavallaan totta
Evoluution ’oikotie’ – ei tarvitse odottaa sopivaa mutaatiota sopeutukseen ympäristöoloihin
Raskauden aikaiset stressitekijät mm. ruokavalio ja erilaiset ympäristötekijät (ympäristömyrkyt) saattavat aiheuttaa muutoksen geenin säätelyssä
Emon hoivalla on suuri vaikutus arkuuteen, ja stressiherkkyteen geenin säätelyn muutos, periytyvät muutokset (Meaney 2001)
Hopeakettujen kesyyntymiskoe
Hopeaketun "kesyyntyvyyskokeet" Neuvostoliitossa, Belyaev 1979. Jalostukseen valittiin aina ihmiseen ystävällisesti suhtautuvia kettuja, Vaikutus näkyi jo toisessa sukupolvessa. Samalla selvisi, että käytöksen lisäksi muutkin ominaisuudet periytyivät. Sama ilmiö on nähtävissä koirilla eli kun valitsemme tietyn värisiä yksilöitä jalostukseen, valitsemme samalla tiettyjä käytöspiirteitä. Esimerkiksi kultaisilla noutajilla arkuus liittyy nimenomaan vaaleaan väriin, sen sijaan tumma väri ja metsästysominaisuudet kulkevat käsi kädessa.
YuoTube-video aggressiivisesta ketusta
YouTube-video kesyyntyneestä ketusta Häntä heiluu ja kettu on todella ystävällinen
Ominaisuuksia, joilla korkea periytymisaste
Kiinnostus riistaan, metsästystaipumus, paimennus
Kiinnostus uimiseen
Periytyviä luonneominaisuuksia mm.
pelokkuus (0,49) (Goddard & Beilharz 1982)
aktiivisuus (0,53) (Wilsson & Sundgren 1998)
ääniarkuus (0,56) (van der Waaij et al. 2008)
sosiaalisuus (0,37) (Wilsson & Sundgren 1998)
aggressiivisuus koiria kohtaan (0,77) (Liinamo et al 2007)
aggressiivisuus ihmistä kohtaan (0,81) (Liinamo et al 2007)
Erilaiset stereotypiat (hännänjahtaus ym)
Arkuus periytyy
Koiran pelokkuudella korkeat periytymisasteet. Arkuuden taustalla geneettinen alttius, puutteellinen sosiaalistaminen ja huonot kokemukset tai kaikki yhdessä
Ääniarkuus = koira reagoi pelokkaasti koviin ääniin
- saatu korkeita periytymisasteita
- alkaa tyypillisesti 2-3 ikävuoden kieppeillä, joskus myöhemminkin. Ääniarkuutta ei voi ennustaa
pennusta.
Hyperaktiivisuus
Viime vuosina muutamissa roduissa on ollut yksilöitä, joiden aktiivisuus eroaa muista koirista. Näitä koiria kutsutaan hyperaktiivisiksi koiriksi ja käytös muistuttaa ihmisten ADHD-käytöstä. Koirat ovat herkkiä uusilla asioille eli uusien ihmisten tai koirien näkeminen aiheuttaa ”seeking”reaktion. Ohjaajien mukaan koirat eivät voi istua paikoillaan vaan menevät joka suuntaan. Rangaistus ja pakotteet eivät toimi näillä koirilla tai toimivat huonosti. Yleensä aktiivisuustaso nousee entistä korkeammaksi pakotteesta. Palkkio toimii hyvin, mutta palkkaa pitää saada jatkuvasti. Koirat eivät jaksa odottaa viivettä. Koirien työskentely on näyttävää kun koira saa jatkuvasti vahvistusta, mutta pitkäkestoiset liikkeet ovat lähes mahdottomia.
Hyperaktiiviset koirat ovat emotionaalisesti epätasapainoisia eivätkä kestä turhautumia. Hyperaktiivisuus periytyy ja periytysaste on samaa luokkaa kuin ihmisten ADHD:ssä. Tietynlaisten pk-suoritusten ihailu on osaltaan johtanut hyperaktiivisten koirien yleistymiseen.
Käyttölinjaista kultaisiin on saatu aktiivisuutta ja työmoraalia, mutta rauhoittumista ja malttia pitää treenata. Rehellisesti sanoen Marvinin käytös on muistuttanut hyperaktiivista käytöstä toisinaan. Tosin kyse ei ole samasta asiasta, vaikka piirteitä olisikin. Nykyään Marvin on rauhallinen ja jaksaa keskittyä.
Käyttö/näyttölinja?
Svartberg tutki eroavatko roturyhmät toisistaan persoonallisuudeltaan. Svartbergin mukaan rodun historia ja alkuperäinen käyttö ei vaikuta enää nykykoiriin. Eniten nykykoirien luonteeseen vaikuttaa näyttelymenestyminen! Rotujen keskiarvoissa luonteessa ja persoonallisuuksissa on eroa, mutta rodun sisällä vaihtelu on suurta. Rodut muuttuvat koko ajan, osa on tarkoituksellista muuttamista, osa tahatonta.
Palveluskoirilla verrattiin toisiinsa koiria, joiden vanhemmilla oli näyttely- ja käyttötuloksia. Vertailussa ilmeni, että jos jalostusvalinnat tehdään näyttelytulosten perusteella, jälkeläiset ovat haluttomampia leikkimään, ne olivat vähemmän uteliaita ja pelokkaampia. Sen sijaan ne olivat vähemmän aggressiivisia kuin käyttökoirien jälkeläiset. Saman rodun käyttö- ja näyttelylinjoissa havaitaan paljon eroja muussakin kuin työskentelyssä. Englanninspringerspanieleissa näyttelylinjaiset ovat aggressiivisempia kuin näyttelylinjaiset. Sen sijaan labradorinnoutajissa metsästyslinjaiset ovat aggressiivisempia. Muut ominaisuudet tuntuvat periytyvän käyttölinjaisuuden myötä, mutta aggressiivisuus ei.
Ympäristön vaikutus
Ympäristöllä on iso vaikutus. Esimerkiksi emän antama hoiva vaikuttaa pennun käytökseen. Lisäksi sensorista stimulaatiota hyödyntävä, alun perin yhdysvaltain armeijan koirien toiminta-, oppimis- ja stressinsietokykyä kohottamaan kehitetty nk. Bio Sensor -ohjelma lisää pennun oppimiskykyä ja näin käsitelty pentu suhtautuu paremmin vaikkapa kynsien leikkuuseen.
YouTube-video käsittelystä
Applebay tutki luovutusiän ja käytöshäiriöiden yhteyttä. Vähiten käytöshäiriöitä oli 8-viikkoisena luovutetuilla pennuilla. Lisäksi mitä kauemmin emä oli pentujen kanssa, sen parempi. Aikaisin emästä erotetuilla pennuilla oli eniten pakonomaista hännänjahtausta.
Pentutestejä ei pidetä kovinkaan luotettavina, sillä ne joudutaan tekemään liian aikaisessa vaiheessa. Kasvattaja näkee pennut kahdeksan viikkoa, ja pystyy kuvailemaan luonteita paremmin kuin testistä tulee ilmi.
Stressi vaikuttaa koiran terveyteen ja käytökseen. Tosin asiat menevät lomittain, eli vaikka on todettu, että stressaantuneilla koirilla on enemmän ihottumaa, asia voi olla niin päin, että jos koiralla on ihottumaa, se on stressaantuneempi kuin muuten.
Laterisaatio
Itselleni vasen- ja oikeatassuisuus oli uusi asia. Mielenkiintoista! Aiheesta lisää alla olevista linkeistä. Selitetty niin hyvin, etten toista asiaa.
TUTUSTU!
http://www.koirangeenit.fi/
Muualla kirjoitettua: Tiiran luento (ja paljon muuta kiintoisaa) http://koiraseminaarit.blogspot.fi/2011/02/katriina-tiira-koiran-kayttaytyminen-ja.html
Liisa Tikan artikkeita http://poltsi.fi/Liisa/artikkelit/ Aihetta sivuaa ainakin naksutin koulutus -jutut sekä ääniärkuusjuttu.
Paljon asiaa saalisviettiketjusta: http://personal.inet.fi/yritys/koirataito/saalisviettikirja.htm
Hyvä selostus MH-testistä http://helivaataja.blogspot.fi/2013/02/mika-on-mh-luonnekuvaus.html
Svartberg: http://pawsoflife-org.k9handleracademy.com/Library/Temperment/Svartberg_2005.pdf
Hopeakettujen kesyyntyminen
Oikea- vai vasentassuinen?
Tieteen kuvalehden artikkeli tassuisuudesta
