Timin ja Atlaksen blogi: Helena Telkänranta: Koirien käyttäytyminen

perjantai 13. tammikuuta 2017

Helena Telkänranta: Koirien käyttäytyminen

Eläinsuojeluyhdistys järjesti Eläintenviikon kunniaksi koirien käyttäytymiseen liittyvän luennon. Paikalla oli paljon tuttuja, etenkin Annen koirakoululaisia oli paikalla. Anne taisikin olla tyytyväinen luentoon, on toteuttanut vastaavilla periaatteilla koirakoulua jo vuosia. Pakko sanoa, että olen ollut onnekas, kun olen hakeutunut oikeisiin koulutuksiin ja oikeiden ihmisten pariin.

Oli kiva nähdä myös ahkeria jesyläisiä, teeette arvokasta työtä! Katin kanssa ehdin jutustellakin Kurusta. Moikkailin pikaisesti Sannaa ja toki suosittelen Kultahäntääkin kaikille.
Teemun luokka oli tehnyt koulussa Sey:n oppimateriaalin tehtäviä.

Koirien käyttäytyminen
Perustunteet
Kaikilla nisäkkäillä on ns, perustunteet, lisäksi monella muullakin eläinlajilla on löytyy ainakin muutamia perustunteita.
Tunteet muuttuvat hetkestä toiseen.
Tunteiden voimakkuus ei riipu älykkyydestä, vaan voimakkuus riippuu aikaisemmista kokemuksista.
Perustuneet tunnetaan hyvin (biologinen ja kemiallinen tausta).
Ilo
Suru
Pelko
Leikkisyys
Seksuaalisuus
Aggressio
Hoivatunteet

Ilo ja mielihyvä
Hyvien asioiden tavoittelua: etsiminen, yrittäminen ja odottaminen.
Hyvien asioiden saaminen: onnistumisen kokemus. (Ruoka, vesi, lämpö.)

Hoivatunteet
Emon hoiva pentuja kohtaan.
Hoivattavana oleminen.
Kiintymys.

Pelko
Taipumus pelkoon on synnynnäistä.
Suurin osa kohteista on opittuja.

Aggressio
Puolustusaggressio: Koira pelkää kohdetta, esimerkiksi toisia koiria ja puoluistaa itseään haukkumalla ja murisemalla muille koirille. Koira on jossain vaiheessa oppinut, että toiset koirat väistävät silloin. Puhuimme pelkäävän koiran totuttamisesta muiden koirien seuraan. Yleensä käytetään vastaehdollistamista tai vaikeimmille tapauksille BAT-metodia. Helena kertoi, että jos pelko on vähäistä, niin koiran voi sitoa vaikka aitaan ja aina kun koira räjähtää toiselle koiralle, niin omistaja poistuu paikalta.
Kilpailuaggressio
Saalisaggressio

Suru
Menetyksen tunne.
Muistuttaa kipua.

Järki ja tunteet
Tunteet eivät riipu älykkyydestä, mutta se, mitä eläin pystyy kokemaan, riippuu älykkyydestä.
Perustunteet: kaikilla nisäkkäillä.
Tunteiden tarttuminen: (melkein?) kaikilla nisäkkäillä
Empatia: älykkäillä nisäkkäillä
Häpeä, kosto, mielenosoitus: vaatii mielen teorian, koirat eivät häpeä, kosta ja osoita mieltään. (Mielen teoria ei tarkoita teoriaa kuinka mieli toimii, vaan se on kehityspsykologian käsite, joka tarkoittaa yksilön saavuttamaa ymmärrystä siitä, että muillakin ihmisillä on oma tietoisuus, omat ajatukset ja omat tunteet.)

Tunteet ja sosiaalisuus
Luottamus syntyy sellaisten eläinlajien kanssa, joihin yksilö on sosiaalistunut.
Luottamukseen vaikuttaa elämän mittaan kertyneet kokemukset.
Yksilöeroja on painoeroissa.
Luottamus tai sen puute:
- koiriin yleensä
- tietynrotuisiin koiriin
- tiettyihin yksilöihin
Pentuvaiheen sosiaalistumiskausi on 2 - 7 viikon iässä, jatkuu vanhempanakin, mutta hiipuu hiljalleen. Tämä vaihe määrää, mihin eläinlajeihin koira voi luoda luottamuksellisia suhteita.

Elekieli: perittyjä ja opittuja
Signaalien lähettämisen taito on synnynnäinen, mutta toisen koiran käyttämien signaalien ymmärtäminen on oppimisen tulosta. Koira, joka on ollut pienestä pitäen tekemisissä muiden koirien kanssa, oppii kommunikoimaan. Oma "kielitaito" tarkentuu palautteiden perusteella ja pentuiässä on helpompaa oppia erilaisten koirien kieltä.
Kielitaito lisää turvallisuutta. Koira oppii, että tiettyjen signaalien käyttö oikeissa tilanteissa ehkäisee konflikteja. Tällöin signaalien käyttö lisääntyy. Pelko lievenee tätä kautta.
Arkitilanteissakin turvallisuuden tunne on tärkeää. Siksi eri asioihin kannattaa totuttaa asteittain.

Koira tavoittelee hyviä asioita ja/tai välttää ikäviä asioita. Hyvien asioiden tavoittelemisesst koira pyrkii saamaan haluamiaan etuisuuksia eli nousemaan neutraalista tilasta kohti suurempaan mielihyvää. Ikävyyksien välttämisessä koira koittaa päästä normitilaan. Koira ei kykene muuttamaan ikävyyksien välttämistilasta mielihyvän lisäämistilaan nopeasti. Samassa koulutustilanteessa ei siis kannata käyttää sekä palkkaa että rankaisua. Rankaisun tai pakottteiden käyttö ei ole toki muutenkaan järkevää....

Koulutus sosiaalisena tilanteena
Ehdollistaminen on aina mekaanista. Ehdollistaminen toimii, vaikka mukana ei ole kiintymistä tai johtajuutta/pomottelua.

Myönteiden suhde kouluttajaan tosin parantaa oppimisen edellytyksiä.

Johtajuus
Susilaiman johtajalla on vain vähän keinoja pakottaa toisia mihinkään. Johtajan asema perustuu kykyyn tehdä aloitteita, joista seuraa hyvää.

Ihminen laumanjohtajana
Hyvä alfayksilö: opastaa, ei alista, reagoi johdonkukaisesti, huolehtii muiden turvallisuudesta ja tekee aloitteita, joilla on hyviä seuraumuksia.

Koulutus ja tunteet
Koulutuksen avulla voi vaikuttaa tunteiden ilmaisuun ilman, että itse tunne muuttuu. Esimerkkinä oli kotiin tulo pusuttelu, joka vastaan pesään palaavan susiäidinkin pentujen ruokkimista. Susiäiti oksentaa ruokaa pentujen suuhun. Melkein kaikki koirat pyrkivät luonnostaan ihmisen suun läheisyyteen. Tämän tilalle voi kouluttaa jonkin muun toiminnan tarjoamisen. Silloin toiminto on ihmisystävällisempi, mutta koiran tunnetila ei muutu.
Käyttäytymisongelmatkin lähtevät tunnetasolta. "Dominassi" on yleensä pelkoa, joskus kipua, joskus opittu keino saavuttaa haluamansa asia. Haukkuminen on tästä hyvä esimerkki, eli koira on oppinut, että saa haukkumalla huomioita. Huomio voi olla negatiivistakin.

Eroahdistus
Puutteita harjoittelussa tai mielihyväkokemuksissa.

Toisin sanoen:
Koiran motiivin ydin ei ole toisen hallitseminen, vaan se yrittää muuttaa omaa tunnetilaansa eli saada haluamansa asian.
Koulutusohjaaja/ongelmakoirakouluttaja onnistuu sitä paremmin työssään, miten paremmin ymmärtää koiran käytöksen taustalla olevan tunnetilan.