Timi täytti yksi vuotta

Timi juhli yksivuotissyntymäpäiviä noseilun parissa.

Kurssilla tehdään kokeisiin tähtääviä harjoituksia. Nyt harjoittelimme järjestelmällistä etsintää.

Toisella kierroksella osa roskakoreista oli nurinpäin, joten haju tuli eri tavalla.

Kävimme myös Ikeassa ja sieltä mukaan tarttui kaksi pupua. Yksi oli siis jo ennestään  ja se on Timin rakkain lelu. Kaksi pupua sai nuoren miehen sekaisin. Haki vanhankin pupun ja sai kaikki tungettua suuhun samaan aikaan.

Vuoden 2020 (koira)menot

Vuosi pulkassa menojen suhteen.

LohjaSpa

 LohjaSpaahaan saavuttu. Ainakin navigaattorin ohjeiden mukaan tänne tullaan pikkuteitä pitkin.

Matkalla oli leijonia ja lehmiä.

Rinnetalon huoneessa ihmetellään naapureita.

Aamupalan ja kunnon aamulenkin jälkeen odottelen elämyskylpylän aukeamista. LohjaSpan ranta on kesällä ihana. Nytkin toki kaunis, mutta grillailu tai hengailu ei pimeässä ja kylmässä kiinnosta.

Kun et saa mennä sänkyyn, mutta haluat olla lähellä.

Karjalohjalta Humppilaan reitti valikoitui kotiin tullessa isoja teitä suosivaksi. Tunneleita sitten piisasi ihan riittävästi.

Korkkeja ja kartioita

 Tämän illan noset. Kieli ei tullut esille eikä heitellyt korkkeja tai kartioita. Ainakin korkeissa oli yhdistelmähaju, mikä selittänee sen, että Timi saa hajun alussa, mutta ei ala tarkentaa siihen. Lopulta uskoo, että juuri sitä haetaan. Olen toki opettanut kaikki hajut heti pentuna.

Äänikirjoja

Sain toukokuussa työnantajalta lahjakortin Elisa Kirjaan. Lahja oli ilmeisen koukuttava ja olen upputunut e-kirjojen maailmaan. Tosin olen hankkinut enimmäkseen äänikirjoja.

Osa hankinnoista on ilmaiskirjoja, Christiet kuuluivat kesään ja Nälkäpeliä oli antoisaa kuunnella Liesjärvellä, jossa oli helppo kuvitella elävänsä vyöhykkeellä 12.

Tuorempiin tuttavuuksiin kuuluvat Taivaanpilarit, Cari Mora, Orjattaresi, Auschwitzin apteekkari sekä Tyttö joka eli kahdesti.

Vaikka olen lukenut monta Follettin kirjaa, pääteos on jäänyt laajuutensa vuoksi lukematta. Pidin valtavasti tästä kirjasta, ja pakko kuunnella jossain vaiheessa jatko-osakin.

Cari Mora oli pettymys: kirja oli oikeastaan kuvaus Miamista ja selvästi kirjoitettu filmatisointia varten. Uhrilampaat on loistava kirja, ja pelkään yhä Hannibal Lecteria. Cari Morassa ei tuntunut tapahtuvan mitään.

Orjattaresi oli hyvä kirja, mutta koko ajan tuntui siltä, että taustalla on paljon enemmän, kun yhden naisen näkökulmasta kuvatussa päiväkirjassa kerrotaan. Vaikutelma tulee varmasti siitä, että The Handmaid's Tale -televisiosarja on jatkanut idea paljon laajemmalle.

Auschwitzin apteekkarista päällimmäiseksi jäi mieleen tutkijamaisen kliininen ote aiheeseen. Lähestymistapa oli toimiva ja todennäköisesti kuuntelen tai luen muutkin Auschwitz-kirjat.

Todellinen helmi on kuiten Tyttö joka eli kahdesti. Se mikä ei tapa ja

Tyttö joka etsi varjoaan ovat keskinkertaisia kirjoja, mutta kuudes osa on loistelias. Yltää miltei Larssonin tasolle. Tosin Lisbethin ja Camillan taistelu jää miltei mitättömäksi sivujuonteeksi, mutta sherpan tarina oli koukuttava.

Toinen kerta koirauimalassa

 Kotona teen helposti töitä, joten olin pakko päästä jo tänään pois kotona. Koska suuntasin muutenkin Tampereelle päin, pysähdyimme Akaan koirauimalaan.

Kertailimme muutaman kerran trampilta uimaan lähtöä, niin että heitin esineen veteen lähelle tramppia. Sen jälkeen lähti trampilta uimaan altaan toisessa päässä olevan ihmisen luokse, vaikka lelu ei ollut edes näkyvissä.

Kuivuri on niin tehokas, että näen turkin alla olevan ihon kunnon helposti. Ei hilsettä, ihottumaa tai muutakaan ongelmillista asiaa.

Verkkopedagogiikka

 

Tiistain saimme neljän maissa tiedon osittaiseen etäopetukseen siirtymisestä. Teoriaopetus ja siten yto-aineet siirtyivät jo keskiviikkona etäopetukseen. Onneksi kokeet sai pitää koululla ja kaksi päivää onkin kulunut kokeiden valvomisessa ja aika lailla henkilökohtaisesti opiskelijoita ohjaten.

Keskiviikkona tuli tieto, että "me" pidämme perjantaina koko henkilökunnalle koulutuksen verkkopedagogiikasta ja Itsin käytöstä. Tarkempi selvittely paljasti, että minä lukeudun "meihin".

Jollain ihmeellä saimme koulutuksen kokoon, tekniikka pelitti ja Teamsin käyttö muistui mieleen, vaikka en ole kevään jälkeen edes vilkaissut koko sovellusta.

Its-kursseja saimme koostettua etäyhteydellä. Verkkopedagogiikka synnytti paljon keskustelua, ja olikin kivaa olla mukana aktiivisessa porukassa. Paljon pitää vielä miettiä ja pähkäillä, mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, että yhteiset pelisäännöt ja oma osaaminen on paremmalla tasolla kuin maaliskuussa.

Jään siis melko rauhallisin mielin syyslomalle. Tosin olen sopinut kahden opiskelijan kanssa etäkokeesta, eli loma alkaa kokeiden jälkeen.

Palaute on pääsääntoisesti erinomaista.

Noseworkia

 

Akaan koirauimalassa opettelemassa trampin käyttöä ja toki polskimassa

 Timi pääsi tänään Akaan koirauimalaan. Tavoitteena oli opetella trampin käyttöä, mikä on ehtona marraskuun vepe-leiriin osallistumiseen. Trampin opetteluun ei mennyt monta sekuntia, ja kun uiminenkin sujui ennestään, uittajan tehtävänä oli toimia pelastastettava ja heittokätenä esineille.

Toiveena on mennä uudestaan ennen joulua.

Vai kaksi lelua: pelastan ne kummatkin kerralla!