sunnuntai 3. heinäkuuta 2022

Hämeenlinnan vesipelastuskoe

Tuomarointi 

Olin keskiviikkona tuomaroimassa Hämeenlinnan Vesipelastuskoirien kokeita. Kokeet pidettiin Vesajärventien varrella sijaitsevalla partiolaisten majalla. Paikka on hyvä koepaikka, sillä siellä on vessat, grillikatos ja rannassa talo, jossa voi tehdä paperityöt ja säilyttää tavaroita. Lisäksi ranta syvenee nopeasti. Itselläni on tuonne matkaa reilusti alle tunti, joten sijaintikin on itselleni passeli verrattuna Hämeenlinnan toisella puolella pidettäviin kokeisiin. Tosin Lopelle matkaa kertyisi vielä vähemmän. 

Keskiviikon kokeissa oli mitä parhain ilmapiiri, ja oli mukavaa tavata tuttuja pitkästä aikaa. Hämeenlinnan vesipelastuskoirilla on myös mitä osaavin ja toimeentarttuva  harrastajaporukka. 


Kokeen jälkeen moni viilensi oloaan ja nautti iltauinnista.

Sove ja sen jälkeinen treeni

Timillä oli koepaikka torstaille. Timi ei vienyt sovessa, vaan jäi dummy suussa seisomaan syvenemiskohtaan. Selvästi teki mieli lähteä, mutta motivaatio tai rohkeus ei riittänyt. Toimi toki samoin kun kävin Vavin treeneissä juuri ennen sovea. Omissa treeneissä vei edellispäivänä ongelmitta, kun ranta oli todella hitaasti syvenevä. Yleensä nopeasti syvenevä ranta on koirille helpompi, mutta Timi on selvästi tottunut pitkään kävelymatkaan. Tai sitten vienti pohdituttaa jostain muusta syystä vieraassa rannassa. Soveen jälkeen pääsimme kerran treeneihin, ja siellä työstettiin vientiä ja hukkuvan kiertoa. Saimme lainaksi marketista ostetun kumiräpyläisen ankan, ja Timi innostuikin siitä kovasti ja vei treeneissä hienosti. Oli ilmeisen onnellinen, kun ei voinut lakata pusuttelemasta viennin vastaanottajaa rannassa. Selvästi ymmärsi, kuka on on ankan/sorsan valtiatar. 

Timi ei syönyt sovessa herkkua autolle palatessa ja maha oli sekaisin, kun kävimme kotimatkalla lenkillä. Oli ihana nähdä, miten samassa paikassa treenaaminen oli huippu kivaa! Voi olla, että koetilanne jännitti tai sitten oma, lähes viikon poissa oloni oli stressannut.


Torstain koe

Vaikka partiolaisen majan koepaikka on mitä parhain, niin hahmotin sen haastavuuden Timille jo keskiviikkona. Timillä on ollut tulehdus kintereessä:  

Ronin ja Timin blogi: Tulehdus kintereissä (novamarvin.blogspot.com) ja ilmeisesti lihaksisto on vieläkin hiukan toispuolinen. Timi ui painon kanssa jonkin verran vasemmalle. Lähetyspaikan oikealla puolella (eli veneestä katsoen vasemmalle puolella) on toinen aukeama ja paikka on vasemmalle puoltavalle koiralle suuri houkutus. 

Tiedossa siis oli, että ohittaa vasemmalle ja viennistä on vain yksi onnistunut treeni takana.  Päätin kuitenkin osallistua, koska Timi tarvitsee koekokemusta ja itsekin mokailin sovessa (pitkiä päälle jääviä käsimerkkejä, viennin uudelleen lähetys kun koira on vedessä ja unohdin kertoa pillin käytössä yhdessä liikkeessä). En olisi lähtenyt kauemmas koekokemuksen vuoksi, mutta nyt matka oli lyhyt. 

Kokeesta ei tullut tulosta, mutta kumpikin sai kaivattua koekokemusta. Itse ohjasin koiraa jo huomattavasti paremmin kuin sovessa ja Timi söi auton luona palkat ja mahakaan ei mennyt sekaisin. Timillä oli selvästi käsitys siitä, mitä kokeessa tapahtuu. 

Viennissä oli ajatusta, muta vientiesine jäi nopeasti matkasta. 

Hukkuvassa vasemmalle puoltamisongelma konkretisoituu eli ohituksia tuli niin paljon, ettei Timi saanut tulosta. 






Kuvat: Kari Mattila


Mitä jatkossa?

Vienti saadaan varmaan pian kuntoon, kunhan pääsemme treenaamaan Herra Ankan kanssa. 

Olimme Siskon ja Anna-sakemannin kanssa uimatreffeillä Valijärvellä, ja kun Timillä oli liivit päällä, pystyi uimaan suoraan. 

Tilasin ajan fyssarille, mutta fyssareille ajan saaminen ei ollut ihan helppoa. Lisäksi varasin vielä Ortopediin kontrolliajan. Katsotaan, saadaanko uintia paremmaksi jotenkin. 

Korostan, että uimisesta, treenaamisesta tai kokeista ei ole koiralle haittaa. Itse asiassa uiminen on mitä parasta kuntouttamista.