Noseilu on sujunut enemmän ja vähemmän katastrofaalisesti tänä vuonna: suurin ongelma on ollut treenaamattomuus, sillä en ole jaksanut treenata kotona tai edes lähtenyt treeneihin. Toisekseen Marvin ei kestä tekemättömyyttä ja omakin käytös on ollut harvinaisen sekavaa. Vähätkin treenit ovat menneet pieleen tavalla tai toisella.
Keskiviikkona olimme treenaamassa Marin luona Ypäjällä. Teimme kolmen huoneen mittaista sarjaetsintää. Olen onnellinen kun Marvin ei tehnyt valeilmaisua vaan siirtyi tyhjästä huoneesta seuraavaan. Lisäksi pystyi keskittymään työhön ja etsi todella hyvin.
Oma jaksaminen ja aivotoiminta palautuu hiljalleen, joten treenaaminenkin onnistuu taas. Suurin voitto, mitä voin kuvitella!!!
