Pääsiäinen

Pitkäperjantaina oli ihana kevätsää: aurinkoa, hankikanto ja hiihtäjät poissa. Olin ulkona pari tuntia.

Sain luku-taitokoulutuksen Moodle-kurssin tunnukset ja ahkeroin jo kaksi tehtävää läpi. On tosi mielenkiintoinen opintojakso. Lisäksi olen aloittanut yliopiston S2-opintojen toukokuun esseen kirjoittamista. Kunnianhimoinen tavoite olisi saada se valmiiksi pääsiäisen aikana. Aihe sinällään on mielenkiintoinen eli sopeutuminen uuteen kulttuuriin ja mitä se uusi kulttuuri on.

”Maahanmuuttajan tulee kotoutua uuteen asuinmaahansa.”

”Maassa maan tavalla, tai maasta pois.”

 Kumpaakin väitettä kuulee niin arkipuheessa kuin virallisissa yhteyksissä. Ei ole kuitenkaan helppoa tai yksiselitteistä tietää, mihin sopeudutaan, kun sopeudutaan suomalaisuuteen. Suomi ei ole irrallinen saareke tai umpiperä Pohjolan perukoilla. Suomi on rajamaa idän ja lännen välissä. Lehtonen kuvailee Suomen monikulttuurisuutta seuraavasti: Suomen lipun värit ovat idästä, tsaarin purjehduslipusta, risti taas lännestä. Suomen leijona karjui ensi kerran Ruotsia keskiajalla hallinneen Folkunga-suvun vaakunassa. Kristinuskon Suomeen toi englantilaissyntyinen piispa Henrik. Maamme-laulun sävelsi ”suomalaisen musiikin isä” Fredrik Pacius, joka syntyi Friedrichinä Hampurissa. Jopa kansallisaate itsessään on tuontitavaraa. 

31.3. 
Sain ns. toukokuun esseen palautettua ja tajusin samalla, että kyseessä oli yliopisto-opintojen viimeinen essee. Nyt vuorossa on kaksi todella todella tehtävää, jossa esitellään kielen eri ilmiöitä. Aloitin jo toista tehtävää, sillä koitan saada kesän mahdollisimman tehtävistä vapaasta. Kesäkuu on ainakin täysin mahdoton kuukausi tehtävien tekemiseen. Ns. kesäkuun tehtävän kaksi osiota vaatii kirjastossa käynnin, joten aloitin partiviivista. 

Roni osallistuu aina kaikkeen, nyt Teemun mämmin syönti kiinnosti.