Minna Kujanpään UUNODG-bordercollie eli kotoisammin Uuno sijoittui viime vuoden Sm-kokeissa hopealle ja tänä vuonna pronssille.
Minnan kuvaus harrastusurastaan ja Sm-kokeista.
Olen touhunnut koirien kanssa yli 15 vuotta. Vanhempieni bernin kanssa tuli aikoinaan kokeiltua tokoa ja hieman vepeäkin. Ensimmäisen ikioman koiran ostin vuonna 2004 ja sillä tiellä ollaan.
Tällä hetkellä kotona on kaksi eläkeläiskooikerhondjea Rasmus ja Rokka ja bordercollie Uuno. Koirien kanssa tullut harrastettua lajeja laidasta laitaan, tokoa, agia, mejää, paimennusta, pk-jälkeä, fh-jälkeä, vepeä, vetolajela, näyttelyitä jne.
Uunon hanki itselleni kuusi vuotta sitten koiraksi, jonka kanssa voi kokeilla omia rajoja kouluttajana ja niitä on todellakin tullut kokeiltua. Uunon päälaji on ollut toko, mutta myöhemmin kipinä siihen lajiin itseltä on hiipunut ja on kokeiltu muita lajeja ihan omaksi iloksi ja jossain lajeissa myös ollaan kilpailtu. Uuno on paimentanut ja kilpaillut siinä lajissa myös sekä nyt auttelee satunnaisesti muutaman tuttavan tilalla lampaiden ja hiehojen siirroissa ihan omaksi huviksi ja mielen virkeydeksi!
Uuno harrastaa agilityä lainaohjaaja Iidan kanssa ja kilpailee tällä hetkellä 2-luokassa. Itse teen Uunon kanssa fh-jälkeä ja tänä kautena aloitettiin siinä myös kilpaileminen menestyksekkäästi.
Vepeä Uunon kanssa eksyin kokeilemaan 2014 keväällä ja siitä se sitten lähti, Uuno rakastaa uida ja tehdä töitä ohjaajan kanssa eli ihan täydellinen yhdistelmä vepeen sekä sillä on hyvin taistelutahtoa. Hieman keväthän Uuno on vepeen, mutta kun on tarpeeksi sisua ja taistelutahtoa niin kyllä siellä pärjää ja veneet menee juuri sinne minne herra Turhapuro tahtoo!!!
Harrastetaan vepeä Lounais-Hämeen kennelkerhon vepeporukassa ja voi olla, että vepe olisi jäänyt jossain vaiheessa jos treeni porukkamme ei olisi niin mahtava: aina rannassa on hauskaa ja kaikki on valmiita auttamaan toisia.
Uunon kanssa kerättiin kolme 100 pisteen tulosta kaudelta 2016 ja niillä tuloksilla päästiin mukaan karkeloihin. Mielestäni vaadittavien tulosten kasaan saaminen ei ollut työlästä, vaan ne tulivat aika helpolla.
Sm-koepaikka oli todella hieno, siellä pystyi hyvin seuraamaan muiden suorituksia ja vaikka ranta näytti helpolta ja niin siinä selvästi oli sopivasti haastetta sm-koepaikaksi!! Ilmapiiri kokeessa oli mukavan rento ja oli todella mukava nähdä vepeilijöitä kenen tutustui Kemin sm-koereissulla 2016 ja päästä heidän kanssaan vaihtamaan kuulumisia ja jutustelemaan.
Omasta mielestäni uudet vepesäännöt ovat tavallaan helpommat kuin vanhat. Itselläni on vahva tokotausta, joten esimerkiksi pelastusrenkaan haku on ihan noutoliike koiralleni ja kun se tapahtuu etäällä rannasta niin rannan veto ei vedä edes koiraa rantaan. Jos vertaa tätä liikettä vanhaan poikittaiseen vientiin niin minun mielestäni se oli haastavampi ja ehkä myös näyttävämpi liike.
Mukavaa on, että säännöt muuttuivat ja niin tuli vähän vaihtua koiralle ja itsellekin.
Itse toivoisin, että tuomarit keskenään sopisivat linjauksista tarkemmin: esimerkiksi tuomareiden tulkinnoissa on eroja saako yleinen avustaja köyden viennissä kutsua koiraa ennen kuin vene lähtee rannasta vai ei, samoin pelastusrenkaan haussa saako ohjaaja käydä koskemassa venettä, jossa rengas on ennen kuin veneet lähtevät rannasta. Nämä on varmasti asioita, mitkä muotoutuvat tästä ajan kanssa ja niihin tulee selkeä ja samanlainen linja kaikille tuomareille.
Tahdon kiittää erityisesti meidän omaa maanantai treeniryhmää kaikesta avusta, tuesta ja kannustuksesta: ilman teitä ei oltaisi tässä! Kiitos, olette ihan huippuja ja teidän kanssa treenaaminen on ihan huippukivaa ja antoisaa!! Vepe on laji, jonka treenaaminen yksin on todella haastavaa, joten kun ympärillä on samanhenkinen treeniporukka niin se on todella antoisaa ja tuloksia syntyy ja koirat sekä ohjaajat kehittyy ja nauttii tästä ihanasta lajista!
Mukavaa syksyä ja talvea kaikille ja ensi kesänä taas nähdään vepen merkeissä!!
