keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Vuoden 2019 saldoa


Vuosi kului valtavan nopeasti ja jälkeen päin tuntuu siltä, etten ehtinyt missään vaiheessa mukaan ja en jaksanut tehdä mitään.

Töiden puolesta ensimmäinen reformilukuvuosi oli rehellisesti sanoen sekavin aika, mitä olen koskaan kokenut. Syksy on jo sujunut paremmin ja kevään uskon sujuvan vielä paremmin.

Olin alkuvuodesta todella, todella väsynyt ja sekava. Jopa sanojen oikeinkirjoitus takkusi. Sain diagnoosin ja tyroksiinin myötä elistö on alkanut korjautua. Kesällä arvot tosin heittelivät ja nyt nostin annosta labratulosten perusteella.

Omista koirista kaksi on eläkeläisiä tai ainakin osa-aikaeläkeläisiä ja Roni on varsinaisesti Teemun koira. Kaikki tavoitteellinen tekeminen on siis ollut tauolla. Tosin pakko tunnustaa, että Roni on edistynyt noseworkissa, kun on päässyt mukaan treeneihin.

Marvin treenasi kuitenkin aktiivisesti vepeä ja teimme kaikkea kivaa ja vähän hullujakin juttua. Keväällä nosework oli lähes mahdotonta, mutta nyt syksyllä olen oikeastaan tyytyväinen koiran toimintaan (ja välillä ihan pikkiriikkisen myös omaani.)




Juuri ennen joulua laumaan liittyi Timi, josta haluan itselleni harrastuskoiran. Timi vaikuttaa lyhyen tuttavuuden perusteella potentiaaliselta harrastuskoiran alulta, ja ainakin omissa silmissäni rakennekin on hyvä. Seisotuskuvan on ottanut Tiina Valo.


Itse tuomaroin 18 vesipelastuskoetta, olin vastaava koetoimitsija neljässä rallytokokisassa ja pidin kolme hajutestiä. Lisäksi koulutin GR:n leirillä ja vähän muuallakin vesipelastusta ja olin kertomassa lajista kahdessa eri paikassa. Aloitin myös vesipelastusaiheisen kirjan kirjoittamisen. Osa vesipelastuskokeista oli "kaksi koetta samana päivänä", ja kaksi rallytokokisaa sellaista, että varsinnaisen työn teki toinen ihminen ja hajutesteissä apuna oli valtavan taitavat ja omatoimiset talkoolaiset. Lisäksi olin töissä Ypäjän pentunäyttelyssä, ja tässä kohdin kiitän taitavia puuhanaisia organisoinnista!