lauantai 21. maaliskuuta 2020

Mielen virkitystä

Olen ollut viikon etätöissä, ja kontaktit toisiin ihmisiin ovat minimissä. Kauppa-asiat hoidan kerran viikossa eli minkään yhden puuttuvat asian vuoksi en lähde kauppaan.

Etätyön iloja on oman työpäivän rytmittäminen. Teen töitä heti aamusta, pidän kymmenen jälkeen ulkoilupaussin ja jatkan sitten kahdentoista maissa ja uudestaan illalla seitsemän maissa. Rytmitys johtuu puhtaasti siitä, miten ohjelmat toimivat parhaiten.

Kuva keskiviikolta ja pihalla otettu. Roni ei arvosta Timin talutusyrityksiä. Menimme toki metsäänkin ja ainakaan täällä päin ei kohtaa yhtään ihmistä. Ihanaa, kun on olemassa sellaisiakin mieltä virkistäviä asioita, joissa ei tule ylimääräisiä kontakteja muihin.



Lauantaina olimme metsässä pari tuntia. Timi kulkee hyvin lauman perässä, ja erkanee välillä sen verran, että voin treenata luoksetuloa. Toisaalta kuljemme sellaisessa maastossa, että motoriikka kehittyy. 





Nemo ulkoilee päivittäin ja ilmeisesti kanista on seuraa.



Kirjävälityksen kautta meni 25 kirjaa, tosin kirjojen lähetys venyi ja venyi, sillä EAN-tarrojen tuli kesti postin kautta kymmenen päivää. Maksoin Terolle lainaa takaisin 500, ja kunhan tuosta tilauksesta tulee maksu, maksan toisen viisisatasen. Vaihdan pankkia, sillä Danske Bankin konttoriin on tunnin matka, ja S-pankin maksut ovat pienemmät. Tavoite on karsia kuluja kaikin tavoin enkä halua, että olen velkaa mihinkään suuntaan, jos opettajille tulee lomautuksia ja muuten palkan alennuksia.