sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Nose work -uutisia

Koesääntöihin on tehty muutos, joka astuu voimaan 1.7.2018

Hallitus on hyväksynyt koetoimikunnan esityksen sääntömuutoksesta, joka koskee lämmittelyalueen järjestämisen pakollisuutta.   Uusi sääntö astuu voimaan 1.7.2018.  Myös tätä päivämäärää aikaisemmin pidettäviin kokeisiin suositellaan uuden säännön noudattamista, mutta se ei vielä ole pakollista.  Lisäksi vastaavaa lämmittelyaluetta suositellaan käytettäväksi myös kaikissa hajutesteissä, vaikka testisääntöihin muutosta ei vielä tehdäkään. 

5.5.4 Lämmittelyalue

Kokeen järjestäjä rakentaa lämmittelyalueen, jossa on jokaista kyseisessä kokeessa käytettävää hydrolaattia. Lämmittelyalueella käytettävän hydrolaatin tulee olla samasta pullosta kuin etsintäalueella käytettävä hydrolaatti on. Yksi ohjaaja ja koira kerrallaan saavat harjoitella lämmittelyalueella.

Tuomarikoulutusta tulossa syksylle

Jotta Nose Work -kokeita saataisiin vedettyä läpi niin paljon kuin harrastajat niitä toivovat, tarvitsemme hurjan määrän lisää tuomareita.  Lisäksi nykyisten tuomareiden tulee valmistautua 2-luokan kokeiden asettamiin vaatimuksiin.

Yhteistyö Suomen Kennelliiton kanssa

SKL on lähestynyt yhdistystämme ehdottaen yhteistyötä Nose Work -lajin saattamiseksi “Kennelliittolajiksi” eli virallistamiseksi.  Yhdistyksen hallitus ja toimikuntien puheenjohtajat ovat tavanneet SKL:n edustajat.  Tapaamisen seurauksena on päätetty, että SKL:n hallitukselle esitetään perustettavaksi sääntötyöryhmä SKL:n Koe- ja kilpailutoimikunnan alaisuuteen.  Työryhmän tavoitteena on kirjoittaa Nose Workin koesäännöt ja koeohjeet ns “SKL-formaattiin”, jotta ne olisivat valmiina, jos laajempaa yhteistyötä tulevaisuudessa tullaan tekemään.  


lauantai 28. huhtikuuta 2018

Traumoja ja pragmatiikkaa


Opetushallituksen verkkokurssilla on aivan upeat materiaalit traumoista. Traumasta kärsiviä opiskelijoita on varmasti eniten maahanmuuttajaopiskelijoissa, mutta olen tavannut vastaavaa käytöstä myös kantasuomalaisissa. Pakko myöntää, että tämä koulutus on antanut uusia ajatuksia muuhunkin työhön.


Ilta on kulunut Kohti tutkivaa opettajuutta -kokonaisuuden parissa. Noloa tunnustaa, mutta tämä osuus oli itselleni rankempi kokemus kuin traumaosuus.
Opettajavat arvioivat itsensä aina liian kriittisesti ja kun parannettavaa löytyy aina, arvioinnit ovat masentavia.
Osiossa oli todella työssä jaksamisesta ja työnohjauksen tarpeesta ja esiteltiin Tanskan mallia, jossa opettaja saa opettaa kolme vuotta ns. rankkoja ryhmiä ja sitten pitää tehdä välillä muuta. Työ kuluttaa valtavasti ja pitkän uran ehdoton edellytys on, että tekee välillä muuta.
Luku- ja kirjoitustaidon opetus on nyt käännekohdassa, ja oli murheellista kuulla pitkäaikaisten opettajien irtisanomisesta ja lomautuksista. Forssan seudulla on onneksi tehty asian suhteen valtakunnan tasolla aivan loistava ratkaisu ja toki on hienoa, etteivät luku-koulutukset ole enää kilpailutuksien heiteltävänä. 🤗
Lukutaidon opettamisella on valtava merkitys syrjäytymisen ehkäisyyn ja jopa terrorismin torjunnassa.
En ole koskaan ollut yhtä hyvässä koulutuksessa ja jopa Moodle-kurssi on selkeä ja simppeli!


Lisäksi sain tehtyä yliopiston S2-opintojen pragmatiikkatehtävää alkuun.

tiistai 24. huhtikuuta 2018

Junioriluokassa on matala kisakynnys

Junioriluokassa on matala kisakynnys


 Vesipelastuksessa on viisi luokkaa: junioriluokka, soveltuvuuskoe, alokasluokka, avoin luokka ja voittajaluokka. Junioriluokka on epävirallinen luokka, ja siihen voi osallistua vain landseerit ja newfoundlandinkoirat. Lisäksi osallistujien on oltava iältään 9–15-kuisia. Näiden rajoitusten vuoksi ei ole ihme, että juniorikoiria näkee kokeissa vain harvoin. Vanhojen sääntöjen aikaan ikähaitari oli 6–9 kuukautta. Koska jättirodut kehittyvät hitaasti, ikärajan nosto oli hyvä asia. Nuoren koiran kanssa kannattaa edetä varovaisesti ja maalaisjärkeä käyttäen. Uiminen on hyvä liikuntamuoto kaiken ikäisille koirille, mutta veneen vetäminen rasittaa niskaa. Yleensä JUN-koirat treenaavat vain vähän, koematkaa lyhyemmillä matkoilla ja vaikkapa irtoköyden avulla.

Junioriluokka (JUN) Landseereille ja newfoundlandinkoirille, jotka ovat iältään vähintään 9 kk, mutta alle 15 kk. Luokka on epävirallinen

Vesipelastuskokeeseen osallistuvien koirien määrä on rajattu päiväkokeissa 14 koiraan ja iltakokeissa kahdeksaan koiraan. Juniorikoirat eivät ole mukana kokonaismäärässä, vaan ovat ylimääräisiä osallistujia. Yleensä jun-luokkaa ei näy kokeen luokissa Koiranetin koetiedoissa, mutta junioriluokkaan otetaan mukaan koiria, kunhan ylituomari hyväksyy lisäkoirat. Todennäköisesti ylituomari hyväksyy korkeintaan kaksi juniorikoiraa/koe. Yleensä osallistumismaksu on puolet muiden luokkien osallistumismaksusta. Tosin rotujärjestöt ovat kannustaneet kokeisiin vieläkin pienemmällä osallistumismaksulla.

Junioriluokassa on vain kaksi liikettä eli veneestä hyppy ja veneen nouto. Kumpikin liike suoritetaan 30 metristä. Arvostelu on virallisia luokkia armollisempaa esimerkiksi ylimääräisten käskyjen, avustamisen ja maalilinjojen ohitusten suhteen.

Juniorikoirien tuloksia ei merkitä Kennelpiirille lähtevään Koepöytäkirjaan, mutta juniorikoiralle täytetään koirakohtainen pöytäkirja, ja koirakohtainen pöytäkirja lähetetään Kennelpiirille. Juniorien tuloksia ei kirjata Koiranetiin.

Suomen Landseeryhdistys järjestää Rotumestaruuskokeen, ja rotumestaruus käydään myös junioriluokassa. Vuonna 2017 landseerien JUN-rotumestari oli Paula Malin omistama Ohped Dal Double Dragon  eli Otto. Otto oli ilmeisesti ainoa viime kesänä junioriluokassa kisannut landseer.

Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys valitsee vuosittain Vuoden Juniorin, joka saa kunniakirjan ja kiertopalkinnon. Vuoden Juniori julkaistaan samaan aikaan, kuin muiden pistekilpailuiden voittajat. Lisäksi juniorien tulokset julkaistaan Tilastonumerossa. Nf-koiria osallistui viime kesänä junioriluokkaan kolme: Susanna Oksasen Aarne (Wave Seeker's Talking To The Moon), Pia Taimisen Rupsu (Mustajan Ruben) ja Heidi Ekolan Iita (Fullmoon Diamonds Easy Girl).

Susanna Oksanen on harrastanut lajia jo muutaman vuoden, mutta kisakynnys on ollut korkea. Onneksi junioriluokka on epävirallisena luokkana pehmeä lasku kokeisiin: ”Kävimme kolmessa kokeessa tänä kesänä. Itselläni ainakin on nyt paljon pienempi kynnys osallistua oikeisiin kisoihin, kun on saanut tuntumaa kisaamiseen. Koira hyppäsi heti hyvin veneestä. Veneen hakuakaan ei tarvinnut sen kummemmin harjoitella. Tietenkin ensin aloitimme vain köydellä ja hyvin lyhyestä matkasta. 30 metristä ei koira ole venettä hakenut varmaankaan muuta kuin kokeessa.”

Pia Taiminen mielestäni on hyvä totuttaa nuori koira koetunnelmaan ja koevälineisiin: ”Luokka on tärkeä näille vesipelastuksen alkuperäisroduille, jotta voi totuttaa koiraa koetilaisuuksiin, paikkoihin ja veneisiin. Kaikilla kun ei omaa venettä eikä treenipaikkaa ole. Antaa mahdollisuuden myös miettiä, jatkaako harrastusta varsinaisissa koeluokissa. Kynnys on matalampi junnulla kokeilla koetta. Koira osasi luonnostaan liikkeet. Alkukesästä pääsimme kerran kokeilemaan veneen kanssa. Se rohkaisi kokeisiin osallistumiseen, koska emme treenaa muuten kuin ihan normaalilla uimisella. Kokeet ovat olleet meidän treenitilaisuuksiamme.”

Heidi Ekola kokee epävirallisen luokan tarpeellisena: ”Mielestäni junnuluokka on ehdottomasti tarpeellinen ja hyvä olla olemassa. Junnuihin on matalampi kynnys osallistua ei niin valmiin koiran kanssa. Meille uiminen tuli luonnostaan, mutta hakemisen kanssa on tehty paljon töitä. Iitaa ei alkukesästä kiinnostanut ottaa suuhun yhtään mitään, saati käydä hakemassa mitään. Hakemiseen saimme paljon apua nöffien vepeleiriltä, ja hakeminen alkoi sujua nameilla täytetyn dummyn kanssa. Kävimme Virroilla nöffien rotumestaruuksissa molempina päivinä, eli periaatteessa kaksi koetta on takana. Luultavasti olisimme käyneet useammissakin, mutta Iita täytti yhdeksän kuukautta vasta syksyllä.”

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Vesipelastusvalion arvon saamiseksi vaaditun näyttelytuloksen vähimmäisikärajan muuttaminen 24 kuukaudesta 15 kuukauteen

Vesipelastusvalion vaadittavan näyttelytuloksen saaminen takaisin 15 kuukauteen etenee taas. Katsoin nf-koirien kotisivulta vuosikokouskutsun. Siellä oli vihdoin viimein tuo kohta:

Vesipelastusvalion arvon saamiseksi vaaditun näyttelytuloksen vähimmäisikärajan
muuttaminen 24 kuukaudesta 15 kuukauteen.


Kyseinen kohta on hyväksytty nöffiyhdistyksessä.

Kunhan vepetoimikunta saa nöffien vuosikokouspäytäkirjan ja asia on kirjattu siihenkin, asia etenee Kennelliitossa.

Asia on ollut surkuhupaisa. Vanhoissa säännöissä ikäraja oli 15 kuukautta. Osallistuin Marvinin kanssa nuuskujen talvinäyttelyyn kun Marvin oli 15 kuukautta. Karmeassa hyppypomppu-esityksestä huolimatta Marvin sai H:n ja kaikki oli kunnossa.

Kaikki oli kunnossa muutaman kuukauden siis... vuosi vaihtui ja Kennelliiton sivuilla ikäraja oli vaihtunut 24 kk. Asia ihmetetty ja suututti ihmisiä. Moni soitti Kennelliittoon ja kysyi,  kumpi on voimassa: säännöissä oleva vai Kennelliiton kotisivuilla oleva tieto. Kuulemma kotisivuilla oleva on voimassa.

Kun sääntöjä uudistettiin ja niistä sai antaa palautetta, annoin itse palautetta tuosta ikärajasta. Mielestäni ihmisiä ei saa kiusata ja huijata muuttamalla ikärajoja mielivaltaisesti. Muissa lajeissa ikäraja on alhaisempi, jossain jopa 9 kuukautta. Lisäksi lajiin voi tulla koiria, joilla on 15-kuisena tulos, mutta uros on voitu kastruoida sen jälkeen. Nykyään edes terveyssyistä leikattu uros ei saa osallistua näyttelyyn.

Asiaa selviteltiin ja Kennelliitto vastasi, että rotuyhdistykset halusivat muuttaa ikärajan. Mutta kun eivät olleet halunneet.... ikärajansa saisi kuitenkin muutettua takaisin kunhan kumpin rotuyhdistys hyväksyy asian.

Lansut hoisivat asian moitteetta ja nopeasti eli samalla kun uudet säännöt hyväksyttiin. Nöffit taas unohtivat laittaa asian vuosikokouskutsuun.

Viime vuoden alussa (2017) kysyin, miten asia on edennyt, ja eteneminen oli edelleen jumissa, kun asiaa ei ollut kirjattu vuoden 2017 kutsuun.

Nyt asia oli vihdoin kutsussa eli asia etenee.

Vesipelastuksen koetoimikunnan terveisiä koejärjestäjille ja vepe-kokeisiin osallistuville


Vepen koekausi 2018 lähestyy taas kovaa vauhtia. Tässä vesipelastuksen koetoimikunnan terveisiä
koejärjestäjille ja vepe-kokeisiin osallistuville.
Viime kausi oli ensimmäinen uusilla säännöillä ja se meni varsin sujuvasti. Muutostarpeita nykyisiin
sääntöihin ei ole havaittu, mutta joitakin tarkennuksia tuomarointiin on tehty tuomaripalaverissa,
jotka tässä kaikille tiedoksi ja muistutukseksi.
Liikkeisiin liittyen on täsmennetty seuraavia asioita:
- AVO: Uinti ja veneen nouto
o Sääntöjen mukaan köysi heitetään noudettavasta veneestä, kun koira on n. 10 m
päässä veneestä. Jos koira ui suoraan rantaan eikä täten tule 10 metrin päähän
veneestä, ei köyttä heitetä ollenkaan.
- AVO: Pelastusrenkaan vienti
o Liike päättyy veneelle, kun pelastusrengas on luovutettu koetoimitsijalle. Jos koira
ottaa uudelleen köydestä kiinni sen jälkeen, kun liike on päättynyt eikä rengasta ole
ehditty nostaa veneeseen, koiran annetaan tuoda rengas rantaan ilman
virhepisteitä.
o Jos rengas on vedessä ja liikkuu paikaltaan sillä aikaa, kun venettä soudetaan
poijulle, voi ohjaaja korjata renkaan paikan, kun tuomari kysyy, oletko valmis.
- AVO: Ohjattu veneen nouto
o Ohjaaja saa näyttää noudettavan veneen käsimerkillä koiralle maalilinjan takaa,
mutta ei saa enää mennä taputtamaan venettä.
o Koetoimitsija ei sano mitään koirakolle, vaikka ohjaaja sitä pyytäisi.
o Rintamasuunnan saa kääntää haettavaa venettä kohti, mutta ei saa blokata koiran
lähtöä toiselle veneelle menemällä koiran eteen.
- VOI: Pelastusrenkaan nouto
o uusi yritys tuomitaan samalla tavalla pelastusrenkaan luovutuksessa kuin pitkän
köyden viennissä. Eli virhepisteitä -5 p, jos koira ei luovuta pelastusrenkaan köyttä
ensimmäisellä yrityksellä ohjaajalle. Tämä on jäänyt pois arvosteluohjeista.
o Jos koira luovutuksessa tarttuu uudelleen köyteen ennen kuin liike on päättynyt,
tuomitaan virhepisteitä.
o Ohjaaja pyrkii nostamaan renkaan veneeseen liikkeen päättymisen jälkeen. Jos
koira kuitenkin tarttuu köyteen liikkeen päättymisen jälkeen ennen kuin rengas on
saatu nostettua veneeseen, saa koira tuoda renkaan rantaan ilman virhepisteitä.
o Jos rengas on jo nostettu veneeseen, sitä ei saa enää antaa uudelleen koiralle
palkaksi
Yleisinä asioita kokeeseen tulijoille muistutuksena, että mahdollisuus ohjaajien keskusteluun
(luokat JUN, SOVE, ALO) kesken liikkeen on poistettu uusissa säännöissä. Kaikki keskustelu liikkeen
aikana lasketaan käskyiksi. Kannattaa siis sopia ennen liikettä, mikä on ohjaajien työnjako.
Kokeeseen tulijat muistattehan myös, että koiralla tulee olla sekä rekisteritodistus (tai sen kopio)
että passi/rokotustodistus mukana kokeessa. Passi yksin ei riitä koiran tietojen todentamiseen.
Muistutuksena tässä vielä pari asiaa kokeiden järjestäjille, jotka ovat ajankohtaisia vuodesta
toiseen:
- Järjestävän yhdistyksen tulee huolehtia, että kaikki kokeen toimihenkilöt osaavat
tehtävänsä. Koe ei ole harjoittelupaikka.
- Tuomareille (sekä ylituomari että palkintotuomari) tulee lähettää kirjallinen
vapaamuotoinen kutsu tuomaroinnista, vaikka asiasta olisi sovittu puhelimessa tai
naamakkain. Pyytäkää myös tuomarin kuittaamaan, että tuomarointi on ok. Tällä vältytään
tuplabuukkauksilta ja väärinkäsityksiltä.


Kevät etenee

Kevät etenee päivä päivältä! Koirat eivät enää yskästele, mutta emme tosiaan voi mennä vielä mihinkään koiratapahtumaan, kun voivat tartuttaa paria viikkoa oireiden loppumisen jälkeen.

Toinen positiivinen asia on se, että saan veronpalautuksia 1300 euroa ja sen, mitä matkakulujen lisäämisestä saa.

Yliopiston S2-opinnoista uupuu enää kaksi tehtävää, mutta kumpikin tehtävä on kolmiosainen ja yhden osan laajuus on seitsemän sivua. Aiheina muoto-oppia, sijamuodot, äänneoppi, pragmatiikka jne.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Koirien elekieli

Koirien elekielestä paljon asiaa ja hyvää sellaista!

http://www.silentconversations.com/displacement-behaviour-dogs/

Kevät!


Tiistaina oli oikeasti lämmintä ja aurinko paistoi! Terassin lumi ajettiin pois viikonloppuna ja pienet rippeet sulivat pois. Vein siis pöydän ja tuolin paikoilleen ja nautin muutaman viinilasillisen ulkona.



Tosin en ole aivan varma, onko kevät hyvä tai huono asia. Kuraa ainakin riittää...

Asuntolainaa on jäljellä enää 5 000 euroa. Asia tuntuu uskomattomalta!

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Kennelyskää

Olin pääsiäislomalla parina päivänä Elonkierrossa lenkillä. Sää oli mitä parhain, ja samaan aikaan siellä oli ainakin kaksikymmentä koiraa.

Tasan neljä päivää pääsiäislenkkeilyn jälkeen Nova alkoi yskiä, sitten Marvin ja lopulta Roni. En siis mene huhtikuussa mihinkään koirajuttuun ja ilmoitin jo, että jäämme aksassa tauolle. Uusi kausi alkaa siis toukokuussa ja olen itse toukokuu - syyskuu -välisen ajan vain vepejutuissa. Kaikki muu saa jäädä.

Ilmeisesti nyt on liikenteessä ärhäkkää yskää. Korostan, että olemme voineet saada tartunnan mistä vain, mutta itämisaika osui yhteen pääsiäisen kanssa. Sinänsä hyvä homma, että emme ole käyneet sen jälkeen missään.

Meillä oli yskää viimeksi neljä vuotta sitten.

Forssan hajutesti

Lauantaina oli Forssan hajutesti. Hiukkasen jännitti järjestää testiä, mutta kaikki sujui hyvin ja ilmapiiri on leppoisa.

Osallistuja taisi olla 26, muutama ei ollut NWF-jäsen. Ei jäsenet saavat osallistua, jos järjestäjä niin haluaa. Tulosta ei kirjata ylös, mutta pystyy kuitenkin testaamaan, miten koira toimii koetilanteessa.

Oli ihanaa nähdä, miten vilpittömän onnellisia ihmiset olivat onnistumisesta ja miten taitavia koiria oli paikalla.

Läpäisyprosentti oli 70.5 prosenttia ja yksi hylky tuli, kun ohjaaja koski laatikkoon.

Kiitos Annalla, Anskulle ja Hennalle organissointiavusta.

Mukava kokemus varmasti kaikille, niin myös itselleni.

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Eddie arpoi minulle palkkapurkin

NoseProduct järjesti arpajaiset.

Eddie arpoi minulle palkkapurkin.

https://www.facebook.com/noseproduct/videos/2054850528131091/


Hajutesti


 Kyseessä on muistilista itselleni, tässä voi olla virheitä tai puutteita.


Mitä tarvitaan?

Laatikot ja varalaatikot
20 pahvilaatikkoa. Laatikoissa pitää olla kiinteä pohja ja koiran pää ei saa juuttua laatikkoon.
Radalle viedään 12 laatikkoa, yksi hajustettu. Hajustus tehdään eri tilassa. Kannattaa jättää varalaatikko hajustumaan valmiiksi, niin sen saa siirrettyä nopeasti radalle, jos laatikko rikkoutuu. Laatikon pitää hajustua 15 minuuttia.

Koekirjat
Noin kaksi viikkoa ennen testiä lähetetään osallistujalista Nose Work Finland –yhdistykselle, jossa katsotaan, miten monta kilpailukirjaa lähetetään.  Kisakirja on siis jäsenille ilmainen, sillä yhdistys halusi välttää vaihtorahoilla puljaamisen.

Mittanauha (ja teippi)
Laatikoiden etäisyys pitää mitata. Nimenomaan etäisyys on tärkeää, joten mittaamista ei tehdä laatikoiden keskeltä. Laatikoiden paikan voi merkitä teipillä (sisätiloissa), sillä laatikot voivat siirtyä ja valmiit merkit nopeuttavat radan korjaamista.

Teippi
Lähtölinjan merkitseminen teippauksella sisätiloissa.

Sirunlukija


Ajanottokello

Lähtöjärjestys

Radiopuhelin?
helpottaa ja nopeuttaa homma

Keltainen nauha
Keltainen nauha annetaan koiralle, jonka lähelle ei haluta muita koiria.





Tarvittavat toimihenkilöt ja työtehtävät (sama ihminen voi tehdä monta eri hommaa)

Testin anominen ja ilmoitusten vastaanotto, kisakirjeen laatiminen ja lähtölistan laatiminen, maksujen tarkistus
Testaaja (voi ottaa myös aikaa)                        
Radan rakennus                                                      
Rokostusten tarkistaminen ja kisakirjojen jako
Sihteeri/ajanottaja                                                 
Sisäänheittäjä                                                          
Kahvinkeittäjä                                                          
Siivous                                                                         
Testaajan päivärahan ja matkalaskun maksuminen, "kirsurahan maksaminen NFW-yhdistykselle -> 30 euron maksu onkin poistunut.

Huom!
Uroksilla ei saa olla pissavyötä testissä, nartuilla saa olla juoksusuoja!

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Pääsiäinen


Pitkäperjantaina oli ihana kevätsää: aurinkoa, hankikanto ja hiihtäjät poissa. Olin ulkona pari tuntia.



Sain luku-taitokoulutuksen Moodle-kurssin tunnukset ja ahkeroin jo kaksi tehtävää läpi. On tosi mielenkiintoinen opintojakso. Lisäksi olen aloittanut yliopiston S2-opintojen toukokuun esseen kirjoittamista. Kunnianhimoinen tavoite olisi saada se valmiiksi pääsiäisen aikana. Aihe sinällään on mielenkiintoinen eli sopeutuminen uuteen kulttuuriin ja mitä se uusi kulttuuri on.


”Maahanmuuttajan tulee kotoutua uuteen asuinmaahansa.”
”Maassa maan tavalla, tai maasta pois.”

 Kumpaakin väitettä kuulee niin arkipuheessa kuin virallisissa yhteyksissä. Ei ole kuitenkaan helppoa tai yksiselitteistä tietää, mihin sopeudutaan, kun sopeudutaan suomalaisuuteen. Suomi ei ole irrallinen saareke tai umpiperä Pohjolan perukoilla. Suomi on rajamaa idän ja lännen välissä. Lehtonen kuvailee Suomen monikulttuurisuutta seuraavasti: Suomen lipun värit ovat idästä, tsaarin purjehduslipusta, risti taas lännestä. Suomen leijona karjui ensi kerran Ruotsia keskiajalla hallinneen Folkunga-suvun vaakunassa. Kristinuskon Suomeen toi englantilaissyntyinen piispa Henrik. Maamme-laulun sävelsi ”suomalaisen musiikin isä” Fredrik Pacius, joka syntyi Friedrichinä Hampurissa. Jopa kansallisaate itsessään on tuontitavaraa. 

31.3. 
Sain ns. toukokuun esseen palautettua ja tajusin samalla, että kyseessä oli yliopisto-opintojen viimeinen essee. Nyt vuorossa on kaksi todella todella tehtävää, jossa esitellään kielen eri ilmiöitä. Aloitin jo toista tehtävää, sillä koitan saada kesän mahdollisimman tehtävistä vapaasta. Kesäkuu on ainakin täysin mahdoton kuukausi tehtävien tekemiseen. Ns. kesäkuun tehtävän kaksi osiota vaatii kirjastossa käynnin, joten aloitin partiviivista. 


Roni osallistuu aina kaikkeen, nyt Teemun mämmin syönti kiinnosti.

Nose work -ohjaajakoulutus Jyväskylässä


Pääsin siis nose work -ohjaajakurssille ja kurssi pidettiin viikonlopun pituisena koulutuksena Jyväskylässä. Kokonaisuus oli onnistunut, opin uutta, säännöistä tuli aimo tietopaketti ja sain uusia ideoita omaan treenailuun. Tärkeintä oli kuitenkin verkostoitua eri ihmisten kanssa.


Lähdin matkaan jo perjantaina eli hyppäsin Annan kyytiin ja yövyimme Jyväskylässä Cumulus-hotellissa. Hotellissa oli kylpyläosasto, joten ilta sujui varsin mukavissa merkeissä.

Lauantai alkoi Pekka Alamommon luennolla, jonka aiheena oli  Hajukuva, hajun käyttäytyminen & hajun käsittely. Osa asiasta oli tuttua ja tullut esille esimerkiksi Annan lajiesittelyssä ja Hormilan luennolla. Alamommon tausta on hyvin samanlainen kuin Hormilan, mutta nyt toki näkökulma oli nose workissa eikä id-puolessa.

Opeta aine kerrallaan, ei coctail hajuja.
Lämmin ->höyrystyy.
Kylmä -> leviää hitaasti.
Muista ravistaa pulloa ennen käyttöä, muuten pohjalle jää vain vettä.

Luennon jälkeen oli kattava keskustelu säännöistä ja niiden kehittämisestä. Itse pidin sääntökeskustelun avoimuudesta ja kaipaisin vastaavaa asennetta vesipelastukseen. Nosessa ollaan sääntöjen muokkausvaiheessa ja nyt on tärkeintä kerätä palautetta, miten eri kokeet ovat menneet. Säännössä on vielä paljon epäselvyyttä, mutta onneksi kehitystyö jatkuu positiivisessa hengessä.


Lauantain kiinnostavin osuus oli alkeiden koulutus kolmella eri tavalla. Eikku ja Elli kertoivat eri tavoista ja käytännön osuudesta jokainen sai valita, mitä metodia kouluttaa harjoituskoirakoille.

1. Etsintä edellä
2. Betonitreenit
3. Hajurata

Käytännön harjoitukset olivat Haukkuvaarassa.



https://www.haukkuvaara.fi/project/nosework/

Haukkuvaaran seinätaulu.




Menin itse Etsintä edellä -ryhmään, koska olen käynyt Vainuvoiman alkeiskurssin, jossa ei hyödynnetty ruokaa. Marvinille etsimistä ei ole opetettu eikä itse asiassa Novallekaan. Marvinilla on taustalla mejäilyä ja hakutreenejä, joten nenän käyttö on ollu tuttua ennen nosea. Nova tajusi idean tarkkailemalla muiden treenejä ja on itse asiassa tarkka nenänkäyttäjä. Metodi oli siis itselleni uusi ja testailen sitä Ronin kanssa.

Vaihe 1: Kolme pahvilaatikoiden, joiden kaikkien päälle laitetaan koiran omaa ruokaa. Ison koiran kanssa sijainnilla ei ole väliä, mutta itselläni oli koulutettavana perhoskoira, joka joutui nousemaan laatikoiden päälle saadakseen ruuan, joten ruuat piti sijoittaa ihan reunoille ettei vahvisteta laatikoiden päälle menoa. Koira saa syödä laatikoiden päällä olevat ruuat.

Seuraavaksi ruokaa on vain kahdella tai yhdellä laatikolla ja koiran kannattaa haistella. Koira toki näkee, missä on ruokaa.

Seuraavaksi ruokaa on yhdellä tai kahdella laatikolla, ja ruoka peitetään "roskilla" eli paperilla tai pahvilla. Koira joutuu etsimään ruuat.

Seuraavassa vaiheessa lisätään haju mukaan.



Roskien laittoa


Kehittelimme metodia laittamalla tahnaa reunateippeihin, jotta koira intoutuu nuuskimaan myös reunoja. Olen itse huomannut, että jostain laatikosta haju ei tule ulos, jos nuuskii vain päältä.

Toisena treeninä oli sisätilaetsintä ruuan kanssa. Siinä siis koira nuolee tahnaa eri pinnoilta ja ohjaajan tehtävä on opetella liinan käyttöä ja tarkkailla, miten koira käyttäytyy hajulla.

Pidin kovasti Eikun tavasta ohjeistaa ihmisiä: esimerkiksi ohjeisti palkkaamaan pisteen päällä, koska siinä on haju, ja ihminen ei näe hajua, joten piste on hajun visuaalinen merkki.

2. Betonitreeni ei liity sinällään betoniin, vaan siihen että tukevassa alustassa on keskellä reikä ja haju laitetaan reikään ja reiällinen kuppu hajun päälle. Sama idea siis kuin Hormila kertoi luennollaan. Betonitreeneissä saadaan aikaiseksi innokkaita koiria eli treeni on kiihdyttävä. Ruotsissa oli kuulemma paljon alivireisiä koiria.

3. Hajurata
En seurannut purkkitreenejä sen kummemmin, koska metodi oli tuttu. Sillä saadaan nopeasti paljon toistoja.

Sunnuntaina Miira kertoi liinan käytöstä nose workissa ohjaamisesta ja Ruotsin kokeista.

Sunnuntaille osui myös vuosikokous, joka oli keskellä päivää.

Vuosikokouksen jälkeen oli hajutestin sääntöluento. Hajutestiin olikin hyvä saada lisätietoja.



Laatikoiden pitää olla umpinaisia eli niissäon pohja ja toisaalta koiran pää ei saa juuttua laatikkoon. Hajun pitää hajustua viisitoista minuuttia ja testissä on hyvä laittaa varalaatikko hajustumaan valmiiksi.


Palveluskoirien 7.4. laatikot koottuna ja säilytteillä yläkerrassa.

Jossain oli puhetta, että ajoneuvoetsinnässä ei kannata laittaa rintakehää autoa kohden ettei koira nouse autoa vasten.

Koira kannattaa ottaa aina siirtonamilla hajulta pois.

Kokonaisuus oli valtavan kiva ja tärkeintä oli verkostoituminen. Itse en siis voinut jäädä hajutestin järjestämisessä käytännön osuuden loppuun, mutta saan korvata sen Forssan hajutestin järjestämisellä.