sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Käytännön koulutus, 2 (Eläinkoulutuskeskus)

Keston ja etäisyyden lisääminen

Otin Ronin mukaan toiseen käytännön koulutukseen. Aiheena siis joko keston tai etäisyyden lisääminen. Valitsin aiheeksi keston lisäämisen paikallaan oloon (maassa). Tein pohjatöitä ja suunnitelman jo hiihtolomalla, sillä tiesin, etten ehdi töiden jälkeen tekemään paljoakaan. Tosin Roni on ollut alustalla hiihtoloman jälkeenkin aksakurssin vuoksi.

Olin suunnitellut aloittavani käytännön päivissä toiminnon kertaamisella ja siirtyväni sitten epäsäännölliseen vahvisteaikatauluun. Moodlen palautteissa oli toiveena aloittaa tasaisella vahvistevälillä ja toive kriteerien tarkistukseen. Meillä oli töissä perjantaina ensi vuoden suunnittelupäivä ja itselläni on tajuton päänsärky. En ehtinyt tai pystynyt muokkaamaan suunnitelmaa kunnolla.

Onneksi päänsärky helpotti aamuksi, tosin maassa oli pari senttiä lunta! Luukissa oli kuitenkin lumeton maa ja aurinko alkoi paistaa. Roni oli onnellinen päästessään mukaan.



Muiden treenit

Ensimmäinen koira teki periaatteessa samaa asiaa eli ehdin miettiä samalla, miten etenen itse. Muina toimintoina oli etäisyyden lisääminen alustalle menoon, keston lisääminen tasapainotyynyllä oloon ja etäisyyden lisääminen toko kaukokäskyihin. Keston lisäämisessä olin avustaja eli otin aikaa ja ilmoitin, milloin koira palkataan. Muistaakseni etenimme 12 sekuntiin. Epäsäännölliseen vahvistamiseen siirryttiin 5-5-5-5-5 sarjan jälkeen. Usein viisi sekuntia onkin hyvä aika siirtyä epäsäännölliseen väliin. Toki tämänkin asia riippuu koirasta ja koulutettavasta asiasta. Etäisyyden kouluttamista oli mielenkiintoista seurata. Etäisyyden lisäämisessä kriteeri saattaa nousta liikaa, jos ajattelee metreinä (vrt. 1 s - 1 m). Toisessa toiminnossa alusta teipattiin maahan ja toisessa toiminnossa etäisyydet oli merkattu teipillä valmiiksi. Ainakin itselleni olisi vaikea hahmottaa, missä mikin etäisyys on (esim. 50 senttiä, 100 senttiä, 250 senttiä.)

Roni

Roni nuuski tilaa kunnolla ja aloitin kertaamalla alustalle menon. Roni toki meni alustalle maahan, mutta ei ollut työmoodissa.



Treeni oli tarkoitus aloittaa 2 - 2 - 2 - 2 - 2-sarjalla, mutta päädyin aloittamaan 5 x 1-sarjalla, ja siirryin sitten 2 x 5 ja 3 x 5. Ajanottaja sanoi aina Hep, kun sain palkata Ronin. En siis käyttänyt naksutinta, kuin toiminnan kertaamisessa. Ehdollinen vahviste merkitsee oikean toiminnon ja keston lisäämisessä koira tekee (toivottavasti) oikeaa asiaa koko ajan. Lisäksi jos koira tekee naksun kuullessaan jotain toimintoa (lipsauttaa kieltään, siirtää tassuaan, yms) niin kouluttaja voi vahvistaa tätä toimintoa.







Roni hahmotti, että ensimmäiset sarjat olivat lyhyitä ja alkoi vilkuilemaan ajanottajaa ("Sano se Hep, äskenkin sanoit tässä vaiheessa.) Lisäksi 5 x 4 -sarjassa Roni vinkui. Roni ei yleensä ääntele, joten en missään nimessä halunnut, että alkaa jatkossa äännellä. Teimme neljää sekuntia uudestaan ja ääntelyä jäi onneksi pois. Tarjosi tosin jossain kohdassa istumaan nousemista, mutta korjasi aina itse ja meni uudestaan maahan.



Siirryimme epäsäännölliseen vahvistamiseen ja olin tehnyt muutaman valmiin sarjan ja koulutuksen edetessä teimme uusia. Ronille on tehty paljon viiden sarjoja ja "osaa laskea viiteen", siksi lopuissa sarjoissa on kuusi vahvistekohtaa. Toki "laskemisessa" voi olla kyse siitä, että teen viimeisen jälkeen jonkin eleen.


Epäsäännöllinen vahvistaminen sujui käsikirjoituksen mukaan. En itse katsonut aikoja, vaan reagoin vain avustajan sanoihin. Näin ollen en voinut antaa "ennakkotietoa" vahvisteen tulosta jollain ilmeellä tai eleellä. Muutama ylösnousu tuli, mutta tarjosi heti uudestaan maahanmenoa.


Aksassa on käytetty siirtonamia, ja aloin käyttää sitä sarjojen välissä. Toki voi olla, että kyse on houkuttelusta eikä oikeaoppimisesta siirtämisestä, mutta joka tapauksessa Roni on kontaktissa eikä haahuilut ympäri huonetta. En huomannut, että olisi paineistunut missään vaiheessa ja kävi moikkaamassa muutamaa ihmistä. Sanna kehui Ronia energiseksi ja toimeliaaksi koiraksi.

Olen myös tyytyväinen omaan toimintaani. Viimeksi korvissa suhisi, enkä hahmottanut yhtään, mitä olin tekemässä ja mitä ohjeita sain. Onneksi silloin oli mukana Nova, joka kestää epäloogista toimintaa paremmin. Puhuimmekin siitä, miten uusi tila sekoittaa ihmisten toimintaa.

Kiitos kuvista Jennalle! Toivottavasti laitoin videot oikeaan järjestykseen. Mielestäni niistä näkyy kehittyminen. Minulla oli kaksi paitaa päällekkäin ja palkat hassusti toisen alla. Siksi paita nousee oudosti mahan päälle. Kamalan näköistä....

Loppuyhteenveto

Loppuyhteenvedossa kävimme läpi keston ja etäisyyden kouluttamiseen vaikuttavia asioita. Lisäksi pelasimme Zombie-peliä, jossa havainnollistettiin rentoutumisen merkitystä. Lopuksi treenasimme omia motorisia taitoja eli laitoimme määrätyssä ajassa mahdollisimman monta vahvistetta purkkiin. Käsi piti aina laittaa sivulle, eikä saanut ennakoida käteen laittamista. Olen tehnyt samaa ennen, tosin silloin palkka laitettiin maassa olevaan purkkiin, nyt pöydällä olevaan purkkiin. Joudun yhä ajattelemaan laita käsi sivulle, mutta en enää ennakoinut käden taskuun laittoa. Etenkin Ronille käden laittaminen taskuun on vahviste, ilmeisesti Novallekin.

Kotiin

Kävin kävelemässä Luukin maastoissa auringonpaisteessa. Koirapuiston vuoksi alueella oli paljon koiria. Ihana paikka! Kotimatkalla alkoi hulvaton lumi- ja räntäsade. Onneksi autossa on vielä talvirenkaat. Vastaava myräkkä saapui Humppilaan kuuden maissa. Päivä oli todella kiva ja opettavainen. Sain hyviä ideoita, miten edetä lopputyön kanssa.