sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Up –kohti korokkeita Sirkustemppuilua ja arjen helpotusta



Kävimme kesällä 2011 saksalaisessa sirkuksessa, jossa esiintyi kolme veikeän näköistä pikku koiraa. Koirat odottivat korokkeilla suoritusvuoroaan. Korokkeita onkin hyödynnetty sirkuksessa niin norsujen, koirien, leijonien kuin kissojen koulutuksessa miltei sadan vuoden ajan. Viime vuosina Suomessa on hyödynnetty korokkeita koirien koulutuksessa jonkin verran. Ainakin pääkaupunkiseudulla järjestetään korokekursseja.

Sirkuskoirista innostuneena opettelimmekin kotona korokkeella oloa puun kannoilla. Naksautin ja palkkasin heti, kun villakoira Väinö meni kannon päälle. Väinö oppi asian heti ja innostui asiasta toden teolla. Oli kuin magneetti olisi vetänyt kiharaturkkia puoleensa. Tosin Väinö kuumui toden teolla ja homma meni sen vuoksi överiksi.

Pentuikäinen Marvin noutaja päätti matkia ”veljeään” ja hyppi kannolta toiselle liukastellen sinne tänne, joten hommaan oli saatava stoppi. Kannot pilkottiin ja ne päätyivät kuivumaan polttopuiksi. Idea jäi kuitenkin hautumaan. Loppuvuonna ilmestyneessä Canis-lehdessä olikin norjalaisten Kosten ja Edtvedtin juttu aiheessa, joten paneuduin teoriapuoleen.

Koroke on kosketuskohde

Korokeharjoittelu on erilainen tapa opettaa koiralle asioita esimerkiksi tokoon, rally-tokoon, koiratanssiin tai agilityyn. Korokeharjoittelussa käytetään apuna koiran koosta ja harjoiteltavasta asiasta riippuen styrox-levyä, laatikkoa, tasoa tai vaikkapa steppilautaa. Korokkeiden avulla koiralle voi opettaa vaikkapa perusasentoa, takaosan hallintaa, paikallaoloa, kaukokäskyjä, luoksetulon pysäytystä tai kontaktipintoihin koskemista.

Korokkeet ovat kosketuskohteita siinä kuin kosketuskeppi tai hiirimattokin. Koroke on hiirimattona ylempänä maasta, joten koiran on helpompi hahmottaa, milloin sen yksi tai useampi tassu on korokkeella. Korokkeen reunat muodostavat luonnostaan rajat, joten on helpompi opettaa koira pysymään paikoillaan korokkeen päällä kuin maassa. Koiran on myös helpompi pysyä samassa asennossa korokkeella kuin litteällä kosketusalustalla. Moni hyödyntääkin pöytää totuttaessaan pentua trimmaamiseen tai näyttelyasennossa seisomiseen.

Kohdetyöskentelyssä kiihkeät koirat kuumuvat usein nopeasti ja liikaa. Siksi toistojen määrä on hyvä pitää todella alhaisena, esimerkiksi 2-4 toistoa ja sitten tauko.

Koroke on magneetti

Ensimmäiseksi korokkeesta pitää tehdä koiralle niin tärkeä asia, että yrittää koko ajan päästä korokkeelle. Naksaus ja palkka joka kerta, kun koira menee korokkeelle. Seuraavassa vaiheessa palkataan koira, kun se jää korokkeelle. Hiljalleen koroke vetää koiraa magneetin lailla puoleensa. Seuraavaksi opetellaan seisomaan, istumaan ja makaamaan korokkeen päällä. Sen jälkeen haluttujen liikkeiden opettelu on helppoa! Korokkeet ovat apuvälineitä uuden opettelussa, joten ne pitää häivyttää, kun koira osaa asian.

Opettelu kuin leikkiä

Kokeilin villakoiramme kanssa ideaa tuolin kanssa. Väinö hyppäsi heti tuolille; istui, meni maahan ja seisoi. Väinö osaa ennestään paikalla olon, joten kokeilin asennonvaihtoja, joita tarvitaan tokon kaukokäskyissä. Olemme opetelleet kaukokäskyjä aikaisemmin, mutta Väinö ryömii koko ajan lähemmäs minua. Tuolilla ryöminen ei onnistu, joten vaihdokset sujuivat kuin unelma.

Marvin opettelee paikalla oloa

Kantohyppelyn jälkeen Marvin on aikuistunut, joten se pystyy keskittymään paikalla pysymiseen säheltämisen sijaan. Lisäksi käytän korokkeena turvallista esinettä (matala, ei liukas). Toki olemme opetelleet paikoillaan oloa, mutta pysyminen ei ole vielä niin varmaa, että toimisi häiriöiden keskellä. Päätin siis tehostaa oppimista korokkeen avulla.

Koska teorian ja käytännön välissä ammottaa kuilu, pyysin alkuneuvoja ammatikseen koiria kouluttavalta Tuija Sereltä. Korokkeena oli neljälle jalustalle nostettu pöytälevy. Marvin hyppäsi korokkeelle, käskettiin istumaan ja pysymään istumassa. Ohjaaja meni ruokakupin ja palkkojen kanssa muutaman metrin päähän seisomaan, ja halutun ajan jälkeen palasi takaisin ja antoi koiran syödä palkat kupista. Etäisyyttä ja aikaa pidennettiin, ja lisähäiriönä kuppi laskettiin maahan. Marvinista näki, miten kovasti sen olisi tehnyt mieli ampaista kupille. Marvin pysyi kuitenkin paikoillaan. Lisäksi näin, miten kova paikka oli odottaa ohjaajan lähestymistä ja palkkaa. Tämäkin onnistui. Marvinin istuma-asento oli selkeästi parempi kuin muuten. Teimme samaa kun koira oli makuu-asennossa.

Jos koira nousee ylös, kuppi laitetaan piiloon eli virheen tehdessään koira menettää mahdollisuuden palkkioon.

Tulokset olivat enemmän kuin uskomattomat! Koroke pitää toki häivyttää pois, mutta panostan nyt kotiopetuksessa siihen, että koiramme odottavat omaa vuoroaan korokkeen päällä.

Varaslähdöt historiaan

Marvinin kanssa on tarkoitus harrastaa vesipelastusta. Koroketta voi hyödyntää vaikkapa avoimen luokan toisen veneen haussa ja uhrin pelastamisessa. Jos koira pysyy yksinään veneessä, ohjaaja voi jäädä rantaan ja ohjata koiran maalitolppien väliin. Styrox-levy on helppo laittaa veneeseen ja jos haluaa jättää koiran yksinään veneeseen, paikalla oloa on helpompaa opetella korokkeen päällä. Näissä liikkeissähän tassujen laitto veneen laidalla katsotaan varaslähdöksi ja varaslähdöstä vähennetään viisi pistettä.

Maailma on täynnä korokkeita

Tuija Sere on hyödyntänyt vuosikausia portaita esimerkiksi kaukokäskyjen opettamisessa. Liisa Tikka opettaa omalle villakoiralleen perusasennon, eteentulon ja liikkeestä seisomisen korokkeen avulla. Näihin sopiva koroke on steppilauta. Maahanmenoa ajatellen steppilauta on liian pieni, joten Liisa kaavailee hyödyntävänsä styrox-levyä.

Pienille koirille on helppo keksiä korokkeita, mutta nöffin tai tanskandogin kanssa vaaditaan luovuutta. Liisa käyttää peruslavaa pienempää palettilavaa, kun asiakkaana on tanskandoggiuros. Koroke on oiva apuväline koiralle, joka istuu yleensä aina taaksepäin. Korokeharjoittelussa virheen mahdollisuus saadaan pois ja siinä tulee samalla loistavaa kehonhallintaharjoittelua.



Veli-Matti Ahosen kotisivujen blogiosuudessa (http://eros-v-lindelbrunn.blogspot.com/) kerrotaan, miten Veli-Matti hyödyntää laveria rauhoittaakseen uloslähtötilanteet. Lisäksi Veli-Matti opettaa suursnautsereitaan odottamaan rauhassa suoritusvuoroaan erikoisvalmisteisella korokkeella. Korokkeella oloa harjoitellaan ensin sisätiloissa ja sen jälkeen Veli-Matti siirtää kokonaisuuden ulos.
Lähteitä ja lisätietoja:
Ahonen, Veli-Matti. http://eros-v-lindelbrunn.blogspot.com/
Koste, Cecilie & Egtvedt, Morten. Tottelevaisuusharjoittelua korokkeilla. Canis 6/2011. s. 51–56.
Sere, Tuija. tuijankoirakoulu.suntuubi.com/
Tikka, Liissa. http://www.masseter.fi/

Julkaistu aikaisemmin GR-lehdessä, NF-uutisissa ja vanhassa blogissa: http://vainonk.vuodatus.net/lue/2012/02/korokkeiden-hyodyntaminen-koulutuksessa-gr-ja-nf-uutisiin-meneva-juttu