sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Joulunpunaiset korvat

Ronin korvat ovat sananmukaisesti joulunpunaiset. Vissiin jokin allerginen reaktio. Sai siis kortisonipiikin.




Kortisoni on kyllä ihme aine. Punoitus hävinnyt melkein kokonaan. Silleen vähän hassu käynti, että eläinlääkäri oli juuri muuttanut uusiin tiloihin ja tänään oli avajaiset. Mikroskooppia ei löytynyt, siksi kirjattu noin.

Odotustiloissa oli ihmisiä syömässä kakkua ja juomassa kahvia. Mukana oli eri rotuisia terrieitä, jotka olivat kaikki remmiräyhiä. Omistajilla oli pakonomainen tarve päästää koirat Ronin luokse. Roni ei reagoi rähiseviin koiriin mitenkään. Oli pakko keksiä vaikka mitä tarttuvia tauteja, etteivät tunke koiriaan Ronin viereen. Jotenkin en ymmärrä, että joku tai jotkut kokevat eläinlääkärin vastaanottotilan sopivaksi paikaksi sosiaalistaa koiraansa muihin koiriin.

31.12.2018

Korvat paranenivat alle vuorokaudessa kortisonin piikin jälkeen. Annoin tänään kuivamuonaa ja korvat olivat uudestaan punaiset. Toki reaktio oli pienempi kuin ensimmäisellä kerralla. Ilmeisesti uudessa kuivamuonassa on jokin ainesosa, joka allergisoi. En keksi muuta kuin durran. Roni on syönyt kana, kalkkunaa, lammasta, riisiä ja ohraa.


https://www.petenkoiratarvike.com/koirat/tuote/eukanuba-natureplus-adult-large-lamb-14-kg/800438/

Koostumus:
Tuoreena pakastettu lammas * (15 %), kuivattu kana ja kalkkuna, riisi * (15 %), durra * (14 %), hernejauho, perunajauho, ohra * (5 %), siipikarjan rasvaa, juurikasmassajauho (3,2 %), kivennäisaineet (josta natriumheksametafosfaatti**), merikalajauhoa, siipikarjakastike, kuivattu oluthiiva, kuivattu omenapuriste (0,5 %), kuivattu porkkana * (0,5 %), kuivattu vihreä herne * (0,4 %), frukto-oligosakkaridit (0,28 %), kuivattu pinaatti * (0,2 %), kuivattu tomaatti * (0,2 %), valtamerikaloista valmistettu öljy (0,15 %), pellavansiemenet *, glukosamiini (0,04 %), kondroitiinisulfaatti (0,004 %).

**= Hammaskiven muodostumista vähentävä mineraali hampaita varten.
* = Luonnollinen ainesosa

lauantai 30. joulukuuta 2017

Hajulla syöttämistä



Tein kaikkien koirien kanssa hajulla syöttämistä. Avoinaisessa purkissa siis haju ja laitan ruuan siivilään. Marvin saa mahdollisimman ison osan ruuasta siivilään. Haluan, että pysyy hajulla mahdollisimman kauan. Ilmaisuakin voi vahvistaa samalla, kun ilmaisuna onmaahanmeno. Ronille vahvistin hajulle menoa eli ideana oli saada menemään hajulle mahdollisimman monta kertaa. Periaattessa siis sama idea kuin Mian purkille meno -videossa, mutta käytän siivilää apuna. Iso apu rähmäkäpälälle palkkaamiseen.



Mian idea purkille lähettämisestä ja muutakin treeniä.
http://mimmumolossit.blogspot.fi/2013/10/myrsky-puljaa-purkeilla.html

tiistai 12. joulukuuta 2017

S2-opetusta ja aksaa

Nyt on melkein voittajaolo! Ostin kaksi jouluarpaa ja yhteensä voittoja tuli 105 euroa.
Perjantai ja maanantai kuluivat S2-opettamisen parissa, huomenna vielä puoli päivää. Sain juuri valmisteltua viimeisen tämän vuoden S2-tunnin. Ensimmäisen S2-tunnin pidin 17.tammikuuta 2017. Yöunet olivat vähissä.

Vuosi on tuonut mukanaan aikamoista oppimista, säheltämistä ja ajatusmylläkkää, mutta huomisen jälkeen voin todeta selvinneeni haasteesta: selviämisen tasosta en sitten tiedäkään.

Tiistaina pääsimme agilityyn kahden viikon tauon jälkeen.




Teimme erilaisia ohjauskuviota. Koira toimii kuin minä osaan liikkua. Ohjaajan palaute: Tykkää aksassakin kuunnella käskyjä, mutta ohjaajan pitäisi antaa käskyt paljon aikaisemmin.

lauantai 9. joulukuuta 2017

Nose work -treenailua

Marvin pääsi tänään koko syyskauden ainoisiin treeneihin eli Loimaalle nose work -treeneihin.

Ensimmäinen alue oli sisällä ja löysi kaksi piiloa, eka oli liian alussa niin säntäsi ohi. Kivoja häiriöitä eli koirapeti ja hajurata. Olikin juttua, että kokeneet koirat tarkastivat ensin kaikki kohteet läpi. Kaksi piiloa oli tosin kiinni seinässä tai kaukalossa.




Toinen alue oli ulkona ja löysi kaikki piilot, viimeisen tosin yliajalla. Pitää treenata puissa olevia piiloja. Alue oli tosi iso, sen läpikäyminen vei aikaa.

Kolmas alue oli pimeä navettarakennus täynnä tavaraa. Kaikki piilot löytyivät ja aikaakin jäi. Malttoi jo ilmaistakin.

Hauskat treenit ja Anna on tehnyt kivat treenitilat.

Ilmeisesti nose work sekä väsyttää että on valtavan kivaa. Lisäksi se tulee uniin. Marvin nukkui
matolla, häntä vispaa ja kauhea nuuskutus kuuluu.

Lisäksi oli juttua siitä, että jonkun seuran pitää järjestää hajutesti, että saadaan uusia koiria kokeisiin. Laitoin palveluskoirille toiveen järjestämisestä.

Sain palautettua tämän vuoden viimeisen esseen! Voi tätä onnentunnetta!!!


Katsoin kevään tehtävät ja jos kirjoitan joka kuukausi yhden esseen, saan kaiken muun kuntoon paitsi harjoittelun. Harjoittelu jää sitten syksyyn, kuten olen suunnitellut.

Joulun odotusta!



keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Joulukuu alkoi


Ahersin marraskuun lopussa Eläinkoulutuskeskuksen lopputyötä alkuun ja itse asiassa aika pitkälle valmiiksikin.


Olen ollut siinä uskossa, että julkaisin vuosi sitten tehdyn rotuesseen blogissa, mutta ilmeisesti en sitten julkaissutkaan. Esseetä ei löytynyt sähköisessä muodossa, mutta tuloste löytyi.


Kiinnostavin lienee sisällysluettelo. Kuvasta tuli näemmä Star Wars -henkinen.


 Tuloste on selvästikin oikolukuversio....


Lauantai

Koti siivottu, jouluvalot laitettu paikoilleen, Eläinkoulutuskeskuksen esseen valmis (jollei tule korjattavaa) ja joulukuun S2-esseetä sain kirjoitettua sivun verran. Onneksi kaikki lähdekirjat ovat jo tuttuja ja esseekin on muita lyhyempi. Yhdeksän sivua pitäisi vielä tuottaa tekstiä kielitaidoin arvioinnista.

Onneksi vuotta on vielä jäljellä 29 päivää. Tosin tähtäin on aloittaa täydellinen joululoma 22.12.2017 kello 14.00. Tarkoitus oli mennä museorautatielle tänään, mutta esseet ja 22.12. toive veivät voiton.

Teemulla oli pikkujoulut koululla. Sai suklaajoulupukin. Viime vuonna sai teippirullan...

Itsenäisyyspäivä

Olisi varmaan ollut järkevämpää ja soveliaampaa juhlia satavuotiasta Suomea kunnolla, mutta sain koko päivän menemään esseiden parissa. Sain tiistaina palautteet Eläinkoulutuskeskuksen esseestä ja ahersin lisäyksien parissa itsenäisyyspäivänä. Sain kuin sainkin palautettua työn ajoissa ja vieläpä ennen joululoman alkua. Aikaakin jäi vielä kunnolla.

Lisäksi arvioin muutamia yksittäisiä suoritteita ja sain annettua lisää arvosanoja.

S2-esseen aiheena on arviointi. Jostain syystä tähän aiheeseen en saa mitään innostusta aikaiseksi, mutta enää uupuisi kolme sivua tekstiä.

lauantai 2. joulukuuta 2017

Eläinalan yrittäjyys

Olin perjantaina Eläinkoulutuskeskuksen lähiopetuspäivillä. Aiheena oli eläinalan yrittäjyys, ja yrittäjyys on itselleni vierasta, joten anoin palkattoman vapaapäivän ja osallistuin lähiopetukseen. Koulutuskerta on samalla viimeinen kerta ja kunhan saa lopputyön kuntoon, perusopinnot on suoritettu. Oli mukava nähdä tämän modulin osallistujia livenä!

Varsinainen aihe käytiin läpi Eläinkoulutuskeskuksen tarinan myötä. Eläinkoulutuskeskus on toiminut kymmenen vuotta ja selvinnyt vuoden 2009 laman yli taloushallintoa järkeistämällä.

Kävimme läpi liikeideaa, liiketoimintasuunnitelmaa, yhtiömuotoja, starttirahaa, budjetointia ja hinnoittelua, markkinointia, ihmisten ostoskäyttäytymistä, yms. Huh! En kyllä ryhtyisi yrittäjäksi vapaaehtoisesti. Toki täytyy myöntää, että asioiden ajattelusta oli hyötyä ihan kerhojakin ajatellen. Ala on suhdanneherkkä, sillä lama-aikana ihmiset ostavat ensin perustarpeet ja vasta sitten ropoja laitetaan harrastuksiin.

Lisäksi mietimme, miten koira-ala muuttuu kymmenessä vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kenttä on muuttunut valtavasti: Kymmen vuotta sitten kaupallisia toimijoita ei juuri ollut, nyt on tavallista maksaa koulutuspalveluista. Agility on kaupallistunut eniten. Agilityn myötä sisähallit ovat yleistyneet, mutta muutakin koulutusta järjestetään pimeään ja kylmään aikaan sisätiloissa. Sisätilat ovat myös kehittyneet eli kylmä ja maapohjainen maneesi ei enää kelpaa. Koulutustekniikka ohjataan entistä enemmän, kymmenen vuotta sitten koulutustekniikan kursseja ei ollut juuri lainkaan tarjolla. Positiivinen vahvistaminen on lisääntynyt. Koirien hyvinvointiin ollaan valmiita satsaamaan. Verkkokurssit ovat yleistyneet.

Sisätilat ovat jännä juttu: viisi-kuusi vuotta sitten minulle ei tuottanut mitään vaikeuksia mennä talvella ulkotreeneihin, nyt minua ei saisi vaikkapa marraskuussa millään ilveellä ulkotreeneihin tunniksi! Maastolajit ovat eri asia, mutta ihan perustottelevaisuus, rallytoko, nose work: sisälle tai ollenkaan.

En myöskään näe järkeä mennä koulutuksiin, jossa koulutustekniikka ja eläimen oppiminen on toissijaista. Enkä missään nimessä mene koulutuksiin, jossa koiria revitään ja riuhdotaan tai vaikkapa alusta on vaarallinen lajia ajatellen.

Mennyt kymmenen vuotta oli helppo miettiä, mutta varsinainen idea olikin miettiä, mitä tapahtuu seuraavassa kymmenessä vuodessa. Hmmmm..... Verkkokurssit ovat varmaankin tulevaisuutta, en usko, että kukaan suostuu enää ulkotreeneihin, koirien kanssa tehdään ja harrastetaan nykyistä enemmän, toisaalta koirien asemana perheen lapsena voi tuoda töitä nimenomaan ongelmakoirakouluttajille. Nose work varmasti yleistyy yhä, rallytoko tuntuu selviävän lisenssiasiasta (tammikuun kisajärjestäjiltä tullut tietoja, että saadaan täyteen). Maailman taloustilanne vaikuttaa pitkälti siihen, onko varaa laittaa harrastuksiin rahaa. Toisaalta koirat ja eläimet ovat tärkeä voimavara ankeina aikoina.

Päivä oli hyödyllinen ja mielessä liikkui paljon ajatuksia, vaikka en tosiaan edes harkitse yrittäjyyttä. Yrittäjän työpäivä tosin vaikutti opettajan työpäivältä.

Aamulla ajokeli oli suhteellisen hyvä, mutta jossain vaiheessa kotimatkaa alkoi sataa lunta vaakatasossa. Pimeys, näkyvyys lähelle nollaa lumipyryn vuoksi, liukkaus ja melkein törmäys tien yli juosseeseen eläimeen väsytti ja stressasi tosissaan. Pääsin tosin ongelmitta kotiin, mutta jostain kumman syystä en suostunut poistumaan kotoa koko viikonloppuna.

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Match show

Perjantai

Marika voitti esseen (eikä influenssarokotteesta ole vielä noussut kuumetta). Eli S2-opintojen marraskuun essee palautettu. Aihe oli oikeasti mielenkiintoinen, mutta kirjoittamiseen ei ole jäänyt aikaa. Melkein pääsi itku, kun sain palautettua. Tämän päivän opetukseton päivä osui oikeaan saumaan ja taisi olla koko syksyn ainoa päivä, kun opetustunteja ei ole.

Ja jotta totuus ei unohtuisi, niin kaksi esseetä vielä jäljellä tälle vuodelle.




Illalla olin töissä palveluskoirien matsarissa. Halli on mukavan muunneltava.


Osallistujia on suhteellisen paljon, vaikka oli perjantai-ilta ja pikkujouluaikaa.


Oli kiva nähdä tuttuja, ja höpötellä. Olin sellaisessa paikassa, jossa moni lähtijä kulki ohi. Kehuivat kovasti järjestelyjä, palkintoja ja etenkin tuomarien ystävällisyyttä ja koirankäsittelytaitoja.

Ahersin lauantaina ja sunnuntaina Eläinkoulutuskeskuksen kirjallisten töiden parissa. Sain kuin sainkin lopputyön versio ykkösen näytille Merville. Kunhan vain aikaa löytyy, kirjoitan nopeasti loppuun.

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Rallytokokisat ohi!

Rallytokokisat  suurpiirtein onnistuneesti ohi! Kokonaisuus sujui hyvin ja kaikki toimi. Kisaajilta on tullut positiivista palautetta. Itse tarvitsen enemmän rutiinia vastaavana toimisessa, kaikkien lankojen käsissä pitäminen on vaativa homma ja en ole ollut lajin kanssa tekemisissä vuoteen, ja Virkkukin on itselleni uusi kokemus. Hommaa ei helpottanut univelka Fain itsenäisyyspäiväjuhlista ja alkava flunssa, jota olen pitänyt loitolla lääkkeiden avulla.

Ehdoton peukutus palveluskoirien (tuleville) talkoopisteille ja talkoolaisten ilmoittautumisjärjestelmälle. Ja toki talkoolaisille. Hallituksen jäsenet olivat innolla mukana järjestelyissä kuka missäkin hommassa. Hallilta löytyi kaikki tarvittava.

Radat olivat kivoja: ei mitään ultravaikeaa, mutta vähän erilaisia kuin olen itse treenannut.


Avon palkintojenjako. Koiran pedit olivat kiva esinepalkinto sijoittuneille.


Koska omassa toiminnassa on kehitettävää, lupaudun ensi viikonloppuna Loimaalle töihin ja oman työtehtävän lisäksi virkuttamaan valvotusti. Tykkään kyllä Virkusta, mutta muutama toiminto vaati miettimistä. Lisäksi menen töihin tammikuun epiksiin ja laitoin toiveeksi tulospalvelusta huolehtimisen.

Päivä meni supernopeaan, liian kiire ei ollut, mutta hetkeäkään ei ehtinyt taukoilla. Sunnuntaina tarkistin vielä Virkun tuloksia, maanantaina käyn ne vielä kertaalleen läpi ja sitten laitan pöytäkirjan tuomarille hyväksyttäväksi. Laskin, että kokeista tuli voittoa 650 euroa ja buffan tuotot. Ei yhtään huono päivä siis taloudellisesti. Iso asia on toki sekin, että "omat" osallistuivat kisoihin ja saivat hyviä tuloksia ja hienoja kokemuksia: itse pidän tätä asiaa omien kokeiden järjestämisessä isona plussana. Lisäksi mukana oli tuttuja kisaajia Loimaalta ja Somerolta.

Viikko ja viikonloppu vei sen verran voimia ja aikaa, että sunnuntaina keskityin kunnon lenkkiin omien koirien kanssa ja kotitöihin. Kumpikaan essee ei edistynyt yhtään....

Viikon mukava yllätys oli saada Sporttirakin tuotepaketti. Kaikki tuotteet olivat mieluisia!


Viikonloppuna on Nose Workin sääntöjen suhteen koulutusta ja harjoituskokeita, palveluskoiraliiton kokous, jossa päätettiin lisenssistä ja GR:n vuosikokous.

torstai 16. marraskuuta 2017

Pimeää ja synkkää


Aika menee nopeasti, mutta kellojen siirron jälkeen illalla on pimeää, kun ehdin kotiin. Lisäksi auto oli kolmatta kertaa jarruremontissa ja puhelimet pois käytössä muutaman päivän. Teemu on taitava laturin surma.

Viikolla en ole ehtinyt tai jaksanut tehdä mitään työpäivän jälkeen. Lauantaina olimme Ulpukassa uimassa ja Jonin synttäreillä.  Sain jotenkuten räävittyä kasaan rallytoko-kisojen kisakirjeen ja kirje lähti ajoissa. Jostain syystä aikataulujen tekeminen ja lähtölistojen tekeminen oli todella hidasta puuhaa.



Sunnuntaina olimme kotona ja koitin säätää moodin rallytoko-taajuudelle. En ole treenannut melkein vuoteen, koetoimitsijakurssilla oli vanhojen sääntöjen aikaan ja Virkku-infossa ennen kuin kaikki rallytokon toiminnot toimivat. Olen kuitenkin saanut paljon hyviä neuvoja ja Muista tämä -vinkkejä. Kiitos kaikille! Talkoolistan tekeminen oli todella helppoa, kun sain valita ihmiset eri tehtäviin palveluskoirien jäsensivujen Talkoo-kohdasta. Talkoolaisia on kaikkiaan 11. Hienoa!

Lisäksi sain tehtyä marraskuun S2-tehtävästä puolet. Aika ja jaksaminen ei tosin riittänyt enää Eläinkoulutuskeskuksen työn aloittamiseen. Palauttamisaikaa on vielä 49 päivää, mutta sitä ennen pitäisi ottaa palautetta suunnittelu- ja analyysivaiheesta.

Ilalla leivoimme pipareita ja kynttiläkausi on alkanut.


Tiistaina olimme pitkästä aikaa agilityssa, ja valmis rata olikin haastava, mutta teimme siellä erilaisin putkiin hakeutumiskulmia. Roni oli ihana! Teemulle on tärkeää päästä mukaan ja lämmittelee ja jäähdyttelee Ronin kunnon kävelylenkillä Wahreninpuistossa.

Keskiviikkona oli tilipäivä. Autoremontit ovat vieneet rahaa ja olen turvautunut luottokorttiin. Nyt valtaosa tilistä meni laskuihin, luottotilin nollalle saamiseen ja ihan kauppaan. Tosin ostin Suomi 100 vuotta -juhlaan vaatteet. Tein myös päätöksen, että rahatilanne täytyy saada kuntoon ja en osallistu keväällä alkavaan Hajukoulutukseen. Lisäksi työt ja S2-koulutus työllistää ihan riittävästi.

Torstaina oli koulumme itsenäisyysjuhla. Itse olin tosi kipeä torstaina, mutta tein valmistelujen eteen sen, minkä pystyin ja selvisin illasta lääkkeiden avulla.


sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Kennelkerhon lehti


Taitoin Kennelkerhon lehden. Postikulujen vuoksi lehti on vain 16-sivuinen eli neljä arkkia. Vihkottaja ei tee A4-kokoa tällä hetkellä, joten kooksi valittiin A5. A5 onkin näppärä koko! Lehti onnistui ulkoasun osalta pääosin hyvin. Pohja on ollut käytössä viitisen vuotta ja olen onnistunut poistamaan sieltä jonkin tyylin, viestintä korjailee pohjaa seuraavaa lehden tekijää varten.

Itse en olisi tehnyt juhlavuoden lehdestä näin ohkaista. Lisäksi kaikki koirakuvat ovat vesipelastuskuvia ja otin takakanteen Sporttirakista yhden toimintakuvan. 16 sivusta kuusi (+kansi) on vepe-aiheisia, mutta toisaalta vepeä ei ole mainittu muutamaan kertaan jäsenkirjeessä lainkaan, joten en ota stressiä lehden vesipelastuspainoitteisuudesta. Pyrin tekemään oman osuuteni hyvin, muulla ei ole väliä.

Uuno pääsi kanteen!


Vepejuttuna on jo kesällä kirjoittamani juttu Merjan treeneistä.







Lisäksi kahta sove-koiraa, jun-koiraa ja luokkasiirron saanutta koiraa onnitellaan.



Nose work -kurssi

Nose workin alkeiskurssin viimeinen kerta oli 3.11.2017. Tykkäsin pitää kurssia ja opin valtavasti. Kaikki koirat oppivat hajun ja osa jopa halutun ilmaisun. Huomasin, että koiran lukutaitoni on kehittynyt ja näen kun koirat saavat hajun. Kurssista on tullut positiivista palautetta. Vielä pitää kirjoittaa raportti ja odottaa tuomiota siitä.


Aivan huikea pikku koira: Joskus suuruus tulee pienessä paketissa.

Tarkkaa nuuskimista.

Jostain syystä laatikoista oli vaikea saada hajua, ilmeisesti koira sai hajun vain, kun nuuski ihan alareunoja. Tuota pitää siis harjoitella.

Alue-etsintää.

Taitava koira kohdentamaan hajun tarkan paikan.

Nose work on hauskaa!


Olin lauantaina sijaistamassa toista kertaa pentukurssilla ja tykkään edelleen pentukurssin konseptista. Teimme alustalle rauhoittumista, käsikosketuksia (eli kontaktia) ja uutena asiana opettelimme naksuttimen/palkkasanan käyttöä. Naksautuksen kriteerin sai toki päättää itse: kontakti, istuminen, hiukan pidempi paikalla olo. Lopuksi pennut saavat leikkiä keskenään valvotusti. Lupasin mennä sijaiseksi jatkossakin: pennut ovat ihania!

Marvin pääsi pentujen lähdettyä etsimään eukalyptuksen hajuja. Ilmaisu alkaa olla aika lailla täydellinen. Kentällä oli esteet, ja Marvin innostui aksaamaan. Ei ole aksannut paljoakaan ja viime kerrasta on yli puoli vuotta. Roni pääsi myös kokeilemaan rataa, tosin rata oli episten kilpailevien koirien ja oli minulle liian vaikea kun en osaa ohjata kuin valssilla ja persjätöllä.

Sunnuntaina puolitoista tuntia lenkkeilyä ja leikkimistä ja kotona laatikoilla nose workia.
Marvin toimii hyvin, kun on jo tehnyt jotain. Oli vaan pakko saada haju ihan kirsun eteen.





Nova on ehdottomasti taitavin laatikoilla.





Ronilla pitäisi vissiin saada maahanmenon suunta muutettua....


perjantai 3. marraskuuta 2017

Lisenssiasiaa



http://ella-ja-aulis.blogspot.fi/2017/11/spkl-lisenssi-koiraharrastuksen.html?m=1


Oma ratkaisuni on siis tämä: Koska ei-palveluskoiralajien harrastajat ovat oikeasti Kennelliiton tekemän sopimuksen kannalta asiakassuhteessa tahtomattaan SPKL:ään, on tällä kertaa myös mahdollisuus boikottiin ja jaloilla äänestämiseen. Äärimmäisenä keinona jos kukaan ei ostaisi lisenssiä eikä kukaan ilmottautuisi kokeeseen, voisivat kaikki koejärjestäjät osallistujien puutteessa perua kaikki kokeet ja SPKL:ltä jäisi saamatta 80% häntämaksuista. Sillä aikaa kun tilannetta ihmeteltäisiin, kaikissa lajeissa voisi järjestää epävirallisia kilpailuja ja haitaksi jäisi lähinnä se, että tuloksia ei saa jalostustietokantaan.

torstai 2. marraskuuta 2017

Ihmisen ohjaaminen: Tagteach

Ehdin juuri lukea Canis-lehden artikkelin ihmisen ohjaamisessa. Artikkelissa oli paljon muutakin hyvää, mutta myös laatikkojuttu TAGteachista. En ole kuullut asiasta aikaisemmin.

Menetelmässä opeteltava asia pilkotaan pieniin osiin kuten naksutinkoulutuksessa. Urheilijoiden kanssa liikkeet  pilkotaan ja vahvistetaan vaikkapa tiettyä ponnistuskohtaa. Lisäksi vaarallisia työtehtäviä on opeteltu näin.

Markkeri on naksutin tai vaikkapa hyvä-sana. Tietyille erityisryhmille voidaan antaa jokin palkkio, kun tehtävä on onnistunut kymmenen kertaa.

Väärään käytöstä ei huomioida. Jos oppija ei opi, kriteeriä muutetaan tai palataan edelliseen harjoitukseen.

TAGteach-kriteeri on yksittäinen asia, ei kieltosanaa ei persoonamuotoa.

Englanninkielessä sanotaan, että kriteeri pitää ilmaista enintään viidellä sanalla.

Hyviä harjoituksia ovat sellaiset, joissa toinen oppilas ohjaa toista.

Canis-lehti:



sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Ilkka Hormilan luento Urjalassa


Osallistuin keskiviikkoiltana Urjalassa pidettyyn Ilkka Hormilan luentoon. Iso kiitos järjestäjille eli Pirkanmaan Palveluskoiraharrastajille!

Olipa kiva treenitila ja meiltä ajaa 20 minuutissa. Toki Forssan palveluskoirien halli on suurempi ja hinta halvempi, kun olen jäsen.

http://ppkhry.fi/ppkh-areena/index.html



Luento kesti neljä tuntia ja asiaa tuli roppakaupalla ja hauskassa muodossa. Neljänkymmenen vuoden asiantuntemus alalta kuului ja näkyi kaikesta.

Itse olen tehnyt varsinaista hajutunnistusta todella vähän, mutta nose workiin tuli muutama hyvä idea. Ideana on palkata koiraa mahdollisimman läheltä hajua ja koiran pitäisi saada syödä hajussa.  Olen itse mämmikoura ja koirakin sählä, joten hajulähteen lähellä palkkaaminen on haastavaa. Työkoirilla käytetään reiällistä ruokakuppia, jonka avulla koira syö hajulähteen päällä ja toisaalta ruokaa ei putoili sinne tänne. Ehdottomasti idea käyttöön.

Hajukuva kannattaa opettaa mahdollisimman puhtaalla hajulla, että koira oppii oikean hajukuvan. Esimerkiksi nose workissa opetettava eukalyptushydrolaatti ei sisällä eniten eukalyptysta, ja hydrolaatilla opetetut koirat eivät tunnista eukalysta. Toki lajin kannalta asialla ei sinällään ole väliä, ja hydrolaattien käyttö on turvallista. Toki kannattaa imeyttää hydrolaatti erilaisiin materiaaleihin, mutta näin on toimittukin omissa ja ohjatuissa treeneissä. Hormila kertoi, että koirat ovat oppineet etsimään huonekalutarroja, eivätkä e-hydrolaattia. Nose work on ennen kaikkea koiran aktviointilaji, ja kukaan ei kuole koulutusvirheiden vuoksi. Harvoin tulee tarvetta löytää puhdasta eukalyptusta metsästä tai pellolta. Jälkipuolelta oli paljon juttua, eli koirat oppivat liittämään metsän tai pellon hajun mukaan ja ovat ihmeissän, kun alusta vaihtuu. Hormila kertoikin asfalttilla jäljestämisestä alkuvaiheessa. Esimerkit olivat todella mielenkiintoisia, mutta tosiaan kirjaan nyt muistiin vain niitä asioita, joita voin hyödyntää itse heti. Nose Productin facesivulla on muuten testailua tuosta huonekalutarrasta: https://www.facebook.com/noseproduct/?fref=ts

Treenit olisi hyvä jakaa neljään osaan: 1. Kalibrointi eli koira saa kalibroida nenänsä treenitilan hajumaailmaan. 2. Varsinaiset treenit ja harjoitus (voi olla lyhytkin) 3. Siirtymä ja lopetusrituaalit eli jälkikoiralta otetaan valjaat pois, juotetaan ja viedään vaikka autoon (tauko) 4. loppuleikki. Leikkivaihe auttaa painamaan juuri opitun asian pitkäkestoiseen muistiin ja tätä vaihetta tutkitaan parhaillaan/on tutkittu juuri. (Tässä asiassa ei kannata luottaa muistiini, ideana tuo, mutta saatoin kirjatan epätarkasti ylös.)

Forssan seudun pelastuskoirilla onkin oikeaoppinen tapa päättää treenit koirien yhteiseen leikkitiuokioon, uittamiseen yms. Parasta olisi, jos ihminen leikkisi koiran kanssa. Ainakin Marvinille juuri tuo uittaminen oli paras mahdollinen yhdessä tekeminen.

Lisäksi oli juttua, että ensin tehdään helppo muistutusharjoitus, sitten uutta asiaa ja mahdollisia epäonnistumisia ja lopuksi helppo treeni, jossa koira onnistuu varmasti. Aika lailla normi treenikuvioita siis. Tosin mietin, että vesipelastuksessa tuo kaava ei useinkaan päde, välillä kyllä. Lisäksi Jan Counette rakentaa treenit juuri tuolle periaatteella.

Hormila tosiaan käyttää operantteja menetelmiä, pitää tiedettä hyvä renkinä, mutta huonona isäntänä. Luennolla oli juttua stressistä ja vaikutuksista terveyteen. Lisäksi jäi mieleen se, miten koiran ruumiinlämpö nousee haistelun aikana ja miksi koira palelluttaa hajuaistinsa kylmällä. Hormila panostaa perusteiden hyvään hallintaan, koemaisia ja oikeita etsimistilanteita simuloivia treenejä ei tarvita paljoakaan, vaan perusteiden treenaamista kuntoon.

Lisäksi oli juttua, miten nopeasti haju häviää (riippuu hajusta ja olosuhteista) ja Hormila ei arvosta ihmisiä, jotka kehuskelevat, miten vanhoja jälkiä heidän koiransa ajavat. Ideana olisi saada koira paikalle nopeasti, ei luoda väärää kuvaa siitä, että koirat voi kutsua paikalle viikkojen päästä.

Hormilalta tulee kirja maaliskuussa, ja ostan kirjan varmasti! Kannattaa lukea kirja, ilmeisesti 300 sivua täyttä asiaa.

https://kauppa.tietosanoma.fi/9789518846362

Hyviä linkkejä: http://taavintouhut.blogspot.fi/2017/03/ilkka-hormila-hajut-ja-tuoksut-johdatus.html

http://www.koirakouluvisio.com/artikkeleita/hajutunnistuskoira-rikosetsinnassa.html 

Vainuvoiman sivuillakin on paljon hyviä artikkeleita: https://vainuvoima.fi/artikkelit/

Videoita ja vaikka mitä:

http://koirakoulu.fi/rauhoittuminen-matolle/

Tiina Silvennoinen antoi tällaisen sivuston, jonka kautta voi etsiä lisätietoja pitkäkestoiseen muistiin asioiden tallentamisesta. Itse en ole kaivellut tätä syvemmälle, mutta asia alkoi kiinnostaa Hormilan luennolla: http://www.companionanimalpsychology.com/2016/11/playtime-after-training-improves-dogs.html

lauantai 28. lokakuuta 2017

Sponssia, pentuja, nose workia ja rallya


Olin pitämässä nose work -kurssia palveluskoirien hallilla. Sinne oli ilmaantunut monta lavallista Mustin ja Mirrin sponssaamaa tavaraa. Aiheena oli vihjeen liittäminen, mutta Hormilan luennolla jäljiltä keskustelu taisi rönsyillä aika paljon....

Perjantaina aukesi rallytokokisan ilmo, noin puolet paikoista meni jo.


Lauantaina olinkin vähän yllättäen hallilla uudestaan pitämässä pentukurssia. Olikin kivaa puuhaa! Täytyy kyllä sanoa, että tuo palvelu on hintansa väärti: lämmin halli keskellä kaupunkia, melkein henkilökohtaista ohjausta ja hinta viisi euroa kerta. Tänään satoi kaatamalla, joten lenkkikin olisi jäänyt lyhyeksi.

Roni oli mallikoirana näyttämässä rauhoittumisalustan idean ja häiriökoirana pikku pennulle. Leikkivät tosi kivasti yhdessä.

Laitoin nämä kirjalliset ohjeet pentukurssin Faceryhmään:
Hei!


Aiheena oli siis taikamatto, rauhoittumismatto, alusta. Muitakin nimiä voi olla käytössä. Rauhoittumista kannattaa opetella kotona, kun pentu/koira ylipäätään on väsynyt ja valmiiksi rauhallinen. Tosin onnistui lauantaina kaikilta hienosti hallillakin! Osa oli tehnyt jos kosketusalustaa, jonka tekeminen nopeutti tälle kohteelle menoa.
Tässä selkeä video opettelusta, videolla Katjan Ryyppy.


Jos idea kiinnostaa enemmän, tästä voi lukea lisää:


 Paikalla oloon koroke olisi vielä parempi, täällä vanha artikkeli korokkeista:






Marvin pääsi treenaamaan pentujen jälkeen. Oli aivan ihana!